Julkaistu: 11.12.2023. Kirjoittaja: Liisa Kolehmainen
YK:n lapsen oikeuksien komitea on äskettäin avannut tietä syntymättömien lasten oikeuksien huomioimiselle ilmastotoimien arvoinnissa. Komitean linjaus voi vaikuttaa siihen, miten käynnissä olevissa ja tulevissa ilmasto-oikeudenkäynneissä käy.
“Lastenlasten saamisen myötä ymmärsin, että henkilökohtainen lähipiirini ja vastuuni ulottuvat vähintään 2100-luvulle, jolloin nuorin lapsenlapseni on 80-vuotias. Ehkäpä myös hänen lapsenlapsensa pohtivat, mitä mummon isoisä on aikanaan tehnyt”, tiivistää ajattelunsa tulevien sukupolvien oikeuksista Ilmastoisovanhempien sihteeri Matti Nummelin.
Ilmastonmuutoksen kontekstissa tulevat sukupolvet ovat olleet osa kansalaisten käsitystä oikeudenmukaisuudesta jo kauan. Suomessa erilaiset aktivistiryhmät, kuten Ilmastovanhemmat ja Ilmastoisovanhemmat, ovat pitäneet esillä lasten ja tulevien sukupolvien oikeutta turvalliseen elinympäristöön, ja vastaavia liikkeitä on syntynyt ympäri maailmaa. Eurooppalaiset ilmastoisovanhemmat järjestäytyivät yhteisessä tapaamisessa marraskuussa Brysselissä.
“Ylisukupolvista oikeudenmukaisuutta on entistä vaikeampi sivuuttaa päätöksenteossa”, toteaa Nummelin.
Kansainvälinen sitova tai ei-sitova sääntely ei kuitenkaan vahvasti tunnista tulevien sukupolvien oikeuksia. Pisimmälle keskustelussa on päästy lasten oikeuksista. Nyt käydäänkin aktiivista keskustelua siitä, kuuluvatko syntymättömien lasten oikeudet osaksi tunnustettuja lasten oikeuksia.
“Lapsen oikeuksien sopimukseen ei kuulu erikseen määriteltyjä tulevien sukupolvien oikeuksia. Lähtökohtaisesti sopimus, kuten ihmisoikeussääntely muutenkin, koskee elossa olevia ihmisiä. Sopimuksesta on kuitenkin mahdollista johtaa oikeuksia tuleville sukupolville siten, että nyt syntyneiden lasten katsotaan edustavan sekä nykyisiä että tulevia sukupolvia”, kommentoi 2035Legitimacy-hankkeen oikeustieteen tutkijatohtori Milka Sormunen Helsingin yliopistosta.
Hän lisää, ettei tulevien sukupolvien määritelmä ole kuitenkaan selvä.
Vielä syntymättömillä lapsilla on yhtäläinen oikeus ihmisoikeuksien täysimääräiseen toteutumiseen
Elokuussa keskustelu ilmastonmuutokseen liittyvästä oikeudenmukaisuudesta, lapsen oikeuksista ja tulevien sukupolvien oikeuksista nytkähti eteenpäin. Tuolloin YK:n lapsen oikeuksien komitea julkisti yleiskommentin 26, joka keskittyy lapsen oikeuksiin erityisesti suhteessa ympäristöön ja ilmastoon.
Yleiskommentti 26 korostaa, että lapsen oikeuksien sopimus on velvoittava myös ilmastonmuutoksen ja muiden ympäristöongelmien kontekstissa, Sormunen kertoo.
Yleiskommentissa otetaan myös kantaa tuleviin sukupolviin: komitea tunnustaa sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden periaatteet ja sen, että vielä syntymättömillä lapsilla on yhtäläinen oikeus ihmisoikeuksien täysimääräiseen toteutumiseen.
“Lapsen oikeuksien komitealla on valta tulkita lapsen oikeuksien sopimusta, johon maat ovat sitoutuneet ratifioidessaan sopimuksen. Komitean yleiskommentit siis antavat ohjeita siitä, miten sopimusta tulisi tulkita”, kertoo Sormunen.
Vaikka tulevat sukupolvet on nostettu esiin esimerkiksi Kunmingin-Montrealin maailmanlaajuisessa luonnon monimuotoisuuskehyksessä (2022), YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen yleiskommentti on Nummelinin mukaan yksityiskohtaisuudessaan ennennäkemätön.
“Kommentissa otetaan kantaa muun muassa fossiilisista polttoaineista luopumiseen, yritystoiminnan vastuuseen ilmastonmuutoksesta ja lapsen oikeuksiin tulla kuulluksi ympäristöasioissa.”
Todellinen merkitys selviää oikeudenkäynneissä
Myös Suomen ensimmäisessä ilmasto-oikeudenkäynnissä otettiin kantaa tulevien sukupolvien oikeuksiin. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä ilmastonmuutoksen todetaan olevan ihmiskunnan kohtalonkysymys, joka “uhkaa nykyisen ja tulevien sukupolvien elinehtoja maapallolla, ellei pikaisiin ja tehokkaisiin toimenpiteisiin päästörajoitusten ja hiilinielujen säilyttämisen ja lisäämisen osalta ryhdytä”.
Voiko YK:n lapsen oikeuksien komitean yleiskommentilla 26 olla ratkaisevaa merkitystä tulevaisuuden ilmasto-oikeudenkäynneissä? Tätä on vaikea sanoa, muotoilee Sormunen.
”Tuomioistuimet ovat aiemmin vedonneet yleiskommentteihin, ja Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa on vireillä useampi ilmastonmuutokseen, oikeudenmukaisuuteen ja tuleviin sukupolviin liittyvä tapaus. On kiinnostavaa nähdä, käytetäänkö uutta yleiskommenttia osana argumentaatiota.”