Suomen ilmastopolitiikkaan vaikuttavia tekijöitä
Suomen ilmastopolitiikan eurooppalainen ja kansainvälinen konteksti
Ilmastonmuutos on globaali ympäristöongelma, jonka ratkaiseminen edellyttää kansainvälistä yhteistyötä. Tästä syystä sekä Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) ilmastosopimusjärjestelmällä että Euroopan unionilla on keskeinen rooli siinä, millaiseksi Suomen ilmastopolitiikka muokkautuu.
Suomalaisten näkökulmasta YK- ja EU-tason päätöksentekoprosessit saattavat tuntua etäisiltä, mikä osaltaan saattaa heikentää niissä syntyvien päätösten legitimiteettiä. Kansainvälisten ja EU prosessien läpinäkyvyys kansallisesta näkökulmasta on usein rajallinen ja mahdollisuus vaikuttaa näihin prosesseihin haastavaa.
2035Legitimacy-hanke pyrkii löytämään keinoja, joiden avulla voidaan parantaa kansainvälisten ja EU:n ilmastoprosessien läpinäkyvyyttä ja tunnistaa keinoja vaikuttaa näihin joko kansallisesti tai suoraan EU- ja YK-tasoilla.
EU:n päätöksenteon läpinäkyvyyttä, tai pikemminkin sen puutetta on tutkittu, mutta vähemmän nimenomaan ilmastokysymysten kannalta.
Århusin sopimus tiedonsaannista, yleisön osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa on suhteellisen vähän tutkittu kansainvälinen ympäristö- ja ihmisoikeussopimus.
EU:n heikkoa suoriutumista Århusin sopimuksen velvoitteista on analysoitu kriittisesti, mutta sopimuksen suojaamien oikeuksien toteutumista EU:n ilmasto-oikeuden ja -politiikan toimissa ei ole vielä juurikaan tutkittu. EU:n
Århusin sopimusta koskeva sääntely on parhaillaan uudistettavana, mikä lisää ajankohtaisen tutkimuksen merkitystä.
Myös EU on perustellut heikkoa sitoutumistaan Århusin sopimuksen velvoitteisiin sillä, että osallistumisoikeudet turvataan jäsenmaissa. Nämä ovat kuitenkin välillisiä ja hitaita reittejä, joiden tehokkuutta voidaan perustellusti kritisoida.
Nämä legitimiteettihaasteet koskevat myös Suomea ja suomalaisten vaikutusmahdollisuuksia.
Suomen kokemukset voivat hyödyttää muita maita
Pariisin sopimuksen tavoitteet ovat yhteisiä kaikille maille ja monissa maissa eri puolella maailmaa on ryhdytty toteuttamaan kansallista siirtymää kohti hiilineutraalisuutta.
Suomella on mahdollisuus jakaa muille maille kokemuksia siitä, miten kaltaisemme demokraattinen yhteiskunta ja pohjoismainen hyvinvointivaltio kykenee toteuttamaan oikeudenmukaisen siirtymän hiilineutraaliksi valtioksi. Samalla Suomella on tilaisuus oppia muilta mailta.
2035Legitimacy-hanke toteuttaa kansainvälistä vuorovaikutusta lukuisilla tavoilla. Hanke viestii ja vuorovaikuttaa laajalle pohjoismaiselle, eurooppalaiselle ja globaalille yleisölle tarjoten mahdollisuuksia kokemusten vaihdolle, monenkeskiselle oppimiselle ja Suomessa käytävien keskustelujen aiheiden laajemmalle kommentoinnille.
Käytännön tasolla hankkeen tutkijat toteuttavat tutkimusvierailuja ulkomaisiin kohteisiin, esittelevät hanketta ja tutkimustaan kansainvälisissä tilaisuuksissa ja julkaisevat ja keskustelevat kansainvälisillä foorumeilla.
Hankkeella on lukuisa joukko kansainvälisiä yhteistyökumppaneita, ml. ohjausryhmän jäseniä, joita osallistetaan aktiivisesti hankkeeseen. Hanke suunnittelee myös sidosryhmätilaisuuksien järjestämistä Brysselissä paikallisen kumppanin tuella.
Suomen kansallisia ilmastopolitiikan tavoitteita ja toimia vastustetaan joskus sillä argumentilla, että Suomen osuus maailmanlaajuisista kasvihuonekaasupäästöistä on hyvin pieni.
Näin tietenkin on, mutta tämä näkökulma jättää huomiotta sen seikan, että Suomen päästöt väkilukuun suhteutettuna (ns. per capita hiilijalanjälki) ovat huomattavan suuret. Lisäksi YK:n alla on sovittu, että teollisuusmaat ottavat johtajan roolin taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Tämä huomioi sen, että teollisuusmailla on historiallinen vastuu ilmasto-ongelmasta.
Tiedettä voidaan käyttää apuna ilmastopolitiikan hyväksyttävyyden kasvattamisessa.
Ilmastotieteen keinoin voidaan yhtäältä todentaa jo käytössä olevien päästövähennyskeinojen vaikutuksia ja toisaalta arvioida toimenpiteiden tulevia vaikutuksia niin päästöihin kuin esim. niiden haitallisiin terveysvaikutuksiin.
Lisääntynyt ymmärrys Suomen hiilineutraalisuus-tavoitteen ilmastovaikutuksista ja niiden myötä syntyvistä hyödyistä tukevat ja konkretisoivat Suomen ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuutta ja hyväksyttävyyttä.