2035Legitimacy

tutkimusongelma

Mitkä ovat konkreettisia toimia, joilla voidaan tukea Suomen suunniteltua siirtymää kohti hiilineutraalia hyvinvointivaltiota vuoteen 2035 mennessä ja vahvistaa  Suomen ilmastopolitiikan hyväksyttävyyttä?

Hanke ottaa lähtökohdakseen Suomen 2035-hiilineutraalisuustavoitteen ja tutkii poikkitieteellisellä otteella sen legitimiteettiä ja mahdollisuuksia vahvistaa tavoitteen legitimiteettiä, erityisesti kansalaisten näkökulmasta.

Hankkeessa pyritään tunnistamaan Suomen hiilineutraalisuussiirtymään liittyviä keskeisiä legitimiteettihaasteita sekä löytämään keinoja niihin vastaamiseksi.

Hanke perustuu ajatukseen, että 2035 hiilineutraalisuustavoitetta ei voi ajaa väkisin läpi demokraattisessa yhteiskunnassa, vaan se edellyttää laajaa hyväksyvyyttä eri toimijoiden keskuudessa.

Hanke paneutuu mm. ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuteen ja legitimiteettiin yleisellä tasolla, ilmastopolitiikan työllisyys- ja tulonjakovaikutuksiin, ilmastokansalaisuuteen sekä kansalaisten ilmastopolitiikkaan osallistumisen esteisiin ja mahdollisuuksiin. Hankkeessa tutkitaan myös sitä, miten kansainvälisellä ja EU-tasolla tehtävät keskeiset ilmastopoliittiset päätökset vaikuttavat Suomen ilmastopolitiikan legitimiteettiin ja Suomen hiilineutraalisuuspolitiikan ilmastovaikutusten ymmärtämistä ja legitimiteetin rakentumista ilmastotieteen keinoin.

2035Legitimacy-hanke kokoaa yhteen tutkijoita oikeustieteen, taloustieteen, sosiologian ja ilmastomallinnuksen aloilta.

Hanke on aidosti poikkitieteellinen ja pyrkii eri tieteenalojen yhteistyöhön ja vuoropuheluun Suomen ilmastopolitiikan legitimiteettikysymyksiä tutkittaessa. 

Hankkeessa on mukana sekä laajalti kokeneita että tutkijanuran alussa olevia tutkijoita.

Tästä, yhdistettynä monitieteiseen tutkimusotteeseen ja yhteiskehittämiseen eri sidosryhmien kanssa, syntyy ainutlaatuinen kokonaisuus sekä tutkimuksen että siihen liittyvän yhteistyön ja vuorovaikutuksen kannalta.

Mukana olevat tutkijat ovat aiemmin julkaisseet mm. kansainvälisen oikeuden ja ilmasto-oikeuden legitimiteetistä ja oikeudenmukaisuudesta, ilmastopolitiikan kilpailukyky- ja työllisyysvaikutuksista, ilmastokansalaisuudesta, EU-oikeuden ja kansainvälisten ilmastoneuvottelujen läpinäkyvyydestä ja yleisön osallistumismahdollisuuksista sekä useiden päästökehitysskenaarioiden, joita vastaavat erilaiset politiikkaskenaariot, ilmasto- ja terveysvaikutuksista ilmastomallien perusteella.

2035Legitimacy-hanke rakentuu monitieteisille ja tieteidenvälisille tutkimuskysymyksille.

Esimerkiksi taloustieteilijät ja sosiologit tekevät yhteistä empiiristä tutkimusta yhdistämällä taloustieteellisiä ja kyselytutkimuksen metodeja tutkiessaan ilmastotoimien hyväksyttävyyttä eri toimijoiden keskuudessa.

Oikeustieteiden puolella kansallisen, eurooppalaisen ja kansainvälisen oikeuden tutkijat yhdistävät asiantuntemuksensa tutkiakseen ”law in action” eli esim. miten kansalaisia ja sidosryhmiä osallistetaan ilmastopolitiikan tekemiseen eri tasoilla, ottaen lähtökohdaksi Århusin sopimuksen periaatteet. 

Koko hankekonsortio osallistuu prosessiin, jossa luodaan ilmastopolitiikan eri toteuttamisvaihtoehtoihin pohjautuvia skenaarioita, joita mallinnetaan ilmastotieteen keinoin sen selville saamiseksi, mitä eri toimintapolitiikat tarkoittaisivat ilmaston tilan ja ilmastonmuutoksen aiheuttamien, erityisesti terveyteen liittyvien, haittavaikutusten kannalta.

Instituutiorajat ylittävä yhteistyö

2035Legitimacy-hanke tuo yhteistyöhön kolme yliopistoa ja kolme tutkimuslaitosta.

Hankkeen tutkimustyö on organisoitu useaan työpakettiin, joissa kaikissa tutkimusta tehdään yhdessä instituutioiden rajat ylittäen. Useimmissa työpaketeissa on mukana tutkijoita useammasta kuin yhdestä organisaatiosta. Lisäksi tutkimuksellinen yhteistyö ei toteudu ainoastaan työpakettien sisällä vaan myös niiden välillä eri tutkijoiden ja instituutioiden kesken.

Konkreettisia tapoja instituutiorajat ylittävään tutkimusyhteistyöhön hankkeen puitteissa ovat mm. yhteiset tutkimuskysymykset, yhteisten aineistojen käyttö ja työpakettien rajat ylittävät hankkeen sisäiset tapaamiset tutkimuksen suunnittelemiseksi ja synergioiden, yhteisten ideoiden ja uusien näkökulmien löytämiseksi.

Myöhemmässä vaiheessa hanke tulee edistämään erityisesti tutkijoiden yhteiskirjoittamista esim. työpajojen muodossa sekä yhteisesti laadittavien hankkeen johtopäätösten ja tärkeimpien politiikkaviestien luomista.

2035Legitimacy-hanke panostaa merkittävästi vuorovaikutukseen eri sidosryhmien ja yhteiskunnan sektorien kanssa.

Hankkeessa hyödynnetään mukana olevien tutkijoiden ja instituutioiden laajoja, jo olemassa olevia verkostoja eri aloilla, mutta panostetaan samalla myös uusien yhteistyökumppanien osallistamiseen hankkeeseen.

Hankkeelle on nimetty kokenut ja monitieteinen ohjausryhmä, jossa on jäseninä sekä kotimaisia että ulkomaisia asiantuntijoita.

Sen jäsenet edustavat monipuolisesti hankkeen kannalta relevanttia tutkimusta, hallintoa ja kolmannen sektorin toimijoita eli mukana on yliopistoja ja tutkimuslaitoksia, kotimaisia ministeriöitä ja järjestöjä.

Ohjausryhmän yksi keskeinen tehtävä on auttaa varmistamaan hankkeen korkeatasoinen tieteellinen ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Tätä edesauttavat ryhmän säännölliset kokoukset, mahdollisuus tutkimuskysymysten ja -tulosten kommentointiin sekä suoritettava hankkeen keskivaiheen arviointi.

Hankkeesta ja sen tuloksista viestitään tieteellisillä foorumeilla avoimen julkaisemisen periaatteita mahdollisimman pitkälle noudattaen.

Erityisesti yhteiskunnan eri toimijoiden ja kansalaisten suuntaan hanke viestii tuottamalla mm. napakoita ja yleistajuisia politiikkapapereita, blogikirjoituksia ja lehdistötiedotteita sekä järjestämällä erityyppisiä tilaisuuksia sekä osallistumalla muiden järjestämiin hankkeen kannalta relevantteihin tilaisuuksiin (seminaarit, webinaarit, työpajat yms.), erityisesti pohjautuen hyvin käynnistyneeseen yhteistyöhön CLIMATE-ohjelman muiden hankkeiden kanssa.

Vuorovaikutuksen tavoitteena on koko hankkeen elinkaaren ajan paitsi viestiä hankkeesta ulospäin niin myös aktiivisesti osallistaa eri toimijoita hankkeeseen. Eri vuorovaikutustapojen kautta sidosryhmät ja yhteistyökumppanit, ja usein muutkin kiinnostuneet, saavat tilaisuuksia osallistua hankkeen piirissä käytävään keskusteluun.

Tämä tarkoittaa osallistumista soveltuvin osin hankkeen tutkimuskysymysten määrittelyyn, tutkimusideoiden kehittelyyn, tiedon ja kokemusten jakamiseen, tutkimustulosten analysoimiseen ja kommentoimiseen sekä niiden muuntamiseen kohti poliittisia linjauksia ja päätöksiä.

Hanke hyödyntää ja kehittää toimintansa aikana erilaisia yhteiskehittämisen metodeja, joita tullaan käyttämään sekä hankkeen sisällä että osana säännöllistä vuorovaikutusta eri toimijoiden ja yhteiskunnan sektoreiden kanssa.