Ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuus-kysymykset

ovat ajankohtaisempia ja näkyvämmin esillä kuin koskaan.

Ilmastopolitiikan legitimiteetti ja hyväksyttävyys ovat yhä tärkeämpiä

Kansainvälinen yhteisö on vuoden 2015 Pariisin ilmastosopimuksessa sopinut yhteiseksi maailmanlaajuiseksi tavoitteeksi rajoittaa maapallon keskimääräinen lämpeneminen 1,5/2 asteeseen sekä saavuttaa globaali hiilineutraalisuus vuoteen 2050 mennessä, ottaen kuitenkin huomioon, että eri maissa siirtymä tapahtuu eri aikoina ja saattaa kehittyvissä maissa kestää kauemmin. 

Pariisin sopimuksen tavoitteiden toteuttaminen on erittäin haastavaa, mutta mahdollista. Niiden saavuttaminen edellyttää myös tärkeitä muutoksia eri yhteiskunnissa. 

Tämän seurauksena ilmastopolitiikan hyväksyttävyys ja legitimiteetti ovat entistä tärkeämpiä. Vaikka ilmastotieteen on selvä, demokraattisessa yhteiskunnassa ihmisten ja yritysten toimintaa ei voida rajoittaa vain ylhäältä käsin ottamatta huomioon ilmastopolitiikkatoimien hyväksyttävyyttä.

Ilmastopolitiikan hyväksyttävyyteen linkittyvät eri ilmastopolitiikan tekemisen tasot, instituutiot ja prosessit. Tärkeässä roolissa ovat myös tieteellinen tieto, eri toimijoiden osallistaminen ja osallistuminen sekä toimijoiden, erityisesti kansalaisten, kokemukset politiikkaprosessien, valittujen toimien ja niiden vaikutusten oikeudenmukaisuudesta ja hyväksyttävyydestä.

Ilmastotoimien koettu oikeudenmukaisuus on siis hyvin keskeisessä asemassa päästövähennysten suunnittelussa ja toimeenpanossa.

Suomen tavoitteena on olla hiilineutraali 2035

Suomessa Sanna Marinin hallitusohjelmaan 2019-2023 sisältyy tavoite, että Suomi on hiilineutraali 2035 ja hiilinegatiivinen pian tämän jälkeen. Tavoitteiden taustalla vaikuttaa Ilmastopaneelin tieteellinen analyysi Suomen oikeudenmukaisesta roolista Pariisin sopimuksen tavoitteiden toteuttamiseksi. 

Suomen ilmastotavoitteilla on periaatteessa laaja yhteiskunnallinen tuki, mitä ilmentää esimerkiksi kahdeksan puolueen yhteinen sopimus Suomen ilmastopolitiikan kunnianhimon nostamisesta joulukuussa 2018. 2035 hiilineutraalisuustavoitteen toteuttamiseen liittyy useita tärkeitä yhteiskunnallisia haasteita, joihin on tärkeä kiinnittää huomiota, jotta varmistetaan siirtymän oikeudenmukaisuus ja että se tapahtuu demokraattisen hyvinvointivaltion perusarvoja kunnioittavalla tavalla. 

2035Legitimacy hanke perustuu ajatukseen, että demokraattisessa yhteiskunnassa 2035-hiilineutraalisuustavoitetta ei voi ajaa läpi pakolla, vaan se edellyttää laajaa hyväksyttävyyttä eri toimijoiden keskuudessa. Hanke pyrkii löytämään konkreettisia keinoja, joilla Suomen hiilineutraalisuussiirtymän legitimiteettiä voidaan parantaa.

2035Legitimacy -hanke paneutuu poikkitieteellisen tutkimuksen avulla mm. ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuteen ja legitimiteettiin yleisellä tasolla, ilmastopolitiikan työllisyys- ja tulonjakovaikutuksiin, ilmastokansalaisuuteen käsitteeseen sekä kansalaisten ilmastopolitiikkaan osallistumisen esteisiin ja mahdollisuuksiin.

Laajamittaista yhteiskunnallista hyväksyntää voidaan siis pitää keskeisenä edellytyksenä sille, että Suomi saavuttaa kunnianhimoisen tavoitteensa olla yksi maailman ensimmäisistä hiilineutraaleista valtioista. Samalla Suomen kokemukset voivat olla kansainvälisesti arvokkaita ja tuottaa hyödyllisiä esimerkkejä niille lukuisille muille mailla, jotka myös tavoittelevat hiilineutraaliutta. 

2035Legitimacy-hankkeen työkalut

2035Legitimacy-hanke kokoaa yhteen tutkijoita oikeustieteen, taloustieteen, sosiaalitieteiden ja ilmastomallinnuksen aloilta.

Hanke on aidosti poikkitieteellinen ja pyrkii eri tieteenalojen yhteistyöhön ja vuoropuheluun Suomen ilmastopolitiikan legitimiteettikysymyksiä tutkittaessa.

Tutkimuksen ytimessä ovat monitieteelliset ja tieteidenväliset tutkimuskysymykset.

Esimerkiksi taloustieteilijät ja sosiologit tekevät yhteistä empiiristä tutkimusta yhdistämällä taloustieteellisiä ja kyselytutkimuksen metodeja tutkiessaan ilmastotoimien hyväksyttävyyttä eri toimijoiden keskuudessa. Oikeustieteiden puolella kansallisen, eurooppalaisen ja kansainvälisen oikeuden tutkijat yhdistävät asiantuntemuksensa tutkiakseen esim. miten kansalaisia ja sidosryhmiä osallistetaan ilmastopolitiikan tekemiseen eri tasoilla, ottaen lähtökohdaksi Århusin sopimuksen periaatteet.

Tutkimusyhteistyössä keskiössä ovat mm. yhteiset tutkimuskysymykset, yhteisten aineistojen käyttö ja työpakettien rajat ylittävät hankkeen sisäiset tapaamiset tutkimuksen suunnittelemiseksi ja synergioiden, yhteisten ideoiden ja uusien näkökulmien löytämiseksi.

Kansainväliset sopimukset ja EU:n ilmastopolitiikka asettavat selkeitä reunaehtoja Suomelle.

Vaikka kansainvälisellä ja EU-tason ilmastopolitiikalla on käytännössä tärkeä merkitys Suomessa, aiheesta on varsin vähän tutkimusta.

Hanke pyrkii täyttämään tätä aukkoa tarkastelemalla ilmastopolitiikan legitimiteettiin vaikuttavia tekijöitä kokonaisvaltaisesti, myös ylikansalliset päätöksenteon tasot ja prosessit huomioiden.

2035Legitimacy-hanke tutkii myös sitä, miten kansainvälisellä ja EU-tasolla tehtävät keskeiset ilmastopoliittiset päätökset vaikuttavat Suomen ilmastopolitiikan legitimiteettiin, Suomen hiilineutraalisuuspolitiikan ilmastovaikutusten ymmärtämiseen ja legitimiteetin rakentumiseen ilmastotieteen keinoin.

Mitä on ilmastokansalaisuus ja mitkä ovat kansalaisten osallistumismahdollisuudet ilmastopolitiikan toteuttamiseen?

Tutkimus etsii keinoja tukea ilmastokansalaisuuden syntyä ja toteutumista eli kansalaisten osallistumismahdollisuuksia ilmastopolitiikan eri prosesseissa. 

Hanke parantaa ymmärrystä ilmastokansalaisuuden käsitteestä ja sen käytännön toteuttamisesta Suomessa.

Tutkimuksella valotetaan myös sitä, millaisena kansalaisten rooli ilmastoasioissa nähdään toisaalta ruohonjuuritasolla ja toisaalta eri hallinnon tasoilla sekä millaisia esteitä kansalaisilla on eri ilmastopolitiikan prosesseihin osallistumiselle.