Ilmastokansalaisuus ja kansalaisten osallistaminen

Kansalaisten tiedonsaanti ja osallistaminen ovat tärkeä osa oikeudenmukaista ilmastopolitiikkaa

Ilmastokansalaisuus kuvaa kansalaisten osallistumismahdollisuuksia ja toimintavalmiuksia sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi että siihen sopeutumiseksi. Ilmastokansalaisuuteen liittyy olennaisesti myös mahdollisuudet vaikuttaa ilmastopolitiikan tekemiseen eri tasoilla. 

Tällä on suora kytkentä ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuteen ja sen koettuun hyväksyttävyyteen.

Ilmastopolitiikan hyväksyttävyyteen ja oikeudenmukaisuuteen vaikuttavat vahvasti kansalaisten mahdollisuudet saada tietoa, vaikuttaa ja osallistua ilmastopolitiikan prosesseihin. Tätä voidaan sekä tukea että rajoittaa oikeudellisilla instrumenteilla ja niiden tulkinnoilla. Nykytilannetta on varaa parantaa ja 2035Legitimacy hanke pyrkii löytämään keinoja vahvistaa kansalaisten tiedonsaantia ja osallistumismahdollisuuksia.

Vaikka Suomi on asettanut kunnianhimoisen hiilineutraalisuustavoitteen ja perustuslakimme takaa kaikille mahdollisuuden osallistua omaa elinympäristöä koskevaan päätöksentekoon, käytännössä ilmastonäkökohdat saattavat jäädä sivuosaan tai sivuutetaan kokonaan oikeudellisissa ja hallinnollisissa prosesseissa.

Osin oikeudellisista esteistä johtuen Suomessa ei myöskään ole kokemusta ilmasto-oikeudenkäynneistä, joita on enenevissä määrin alkanut esiintyä monissa muissa maissa.

Suomen nykyinen ilmastolaki ei tarjoa kansalaisille kattavasti mahdollisuuksia vaikuttaa ilmastopoliittiseen suunnitteluun ja lakiin perustuvien suunnitelmien ja tavoitteiden toteutumiseen.

Ilmastokansalaisuutta tehdään arjessa yksin ja yhdessä esimerkiksi kulutusvalintojen, kansalaisaktivismin tai muun yhteisöllisen toiminnan kautta.

Ilmastokansalaisuus kuvaa kansalaisten osallistumismahdollisuuksia ja toimintavalmiuksia sekä ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi että siihen sopeutumiseksi. Ilmastokansalaisuuteen liittyy olennaisesti myös mahdollisuudet vaikuttaa ilmastopolitiikan tekemiseen eri tasoilla.

2035Legitimacy-hankkeessa tarkastellaan ilmastokansalaisuuden muotoutumista ilmastoaktivistien toiminnassa sekä tämän kytköksiä Suomen ilmastopolitiikkaan.

Tutkimuksella valotetaan sitä, millaisena kansalaisten rooli ilmastoasioissa nähdään toisaalta ruohonjuuritasolla ja toisaalta eri hallinnon tasoilla ja millaisia esteitä nykytilanteessa nähdään olevan eri ilmastopolitiikan prosesseihin osallistumiselle.

Hanke yhdistää ainutlaatuisella tavalla ilmastokansalaisuus-tutkimuksen ja -keskustelun oikeudelliseen tutkimukseen kansalaisten osallistumismahdollisuuksista ja ilmastoasioiden merkityksestä ympäristöasioissa.

Oikeudellisesta näkökulmasta tutkimuksessa keskeisiä ovat Århusin sopimuksen turvaamat menettelylliset oikeudet (oikeus tietoon, osallistumiseen ja muutoksenhakuun), Suomen perustusoikeuden suojaamat oikeudet ja kansalliseen ympäristölainsäädäntöön sisältyvät osallistumisoikeudet ympäristöasioissa sekä näiden kansallinen toimeenpano erityisesti ilmastoasioissa.

Suomen hiilineutraalisuustavoitteen tuomat kiristykset ilmastotoimiin asettavat nämä menettelylliset oikeudet uusien haasteiden eteen. Samalla on syytä tarkastella ylipäänsä ilmastoasioiden oikeudellista merkitystä kansallisessa lainsäädännössä.

Suomalaisten mahdollisuuksista vaikuttaa ja saada tietoa kansainvälisestä ja EU-tason ilmastopolitiikkaprosesseista on varsin vähän tutkimusta

Hanke pyrkii täyttämään tätä aukkoa tarkastelemalla ilmastopolitiikan legitimiteettiin vaikuttavia tekijöitä kokonaisvaltaisesti, myös ylikansalliset päätöksenteon tasot ja prosessit huomioiden.

EU on keskeinen lähde Suomen ilmastopolitiikan tavoitteille ja toimille. EU:n ilmasto- ja energiapolitiikka on kansalaisten osallistumisen näkökulmasta Århusin sopimuksen alaista aivan niin kuin se on kansallisellakin tasolla sopimukseen liittyneissä maissa. Lisäksi osallistumismahdollisuuksia säännellään useissa erityislaeissa.

2035Legitimacy-hankkeessa tuotetaan tietoa Århusin sopimuksen täytäntöönpanosta EU:ssa etenkin tiedon saatavuuden kannalta.

EU:ssa on käynnissä sopimusta koskevan sääntelyn uudistustyö, joten hankkeen tutkimus pystyy kommentoimaan uudistuksen etenemistä tehokkaasti matkan varrella, erityisesti ilmastopolitiikan legitimiteetin näkökulmasta.

Hanke tuottaa tietoa myös EU-kansalaisaloitteen käyttökelpoisuudesta osallistumisoikeuksien parantamiseksi EU:n ilmasto-oikeudessa ja -politiikassa. Kolmas hankkeen näkökulma liittyy Århusin sopimuksen turvaamien oikeuksien toteutumiseen Unionin tuomioistuinten prosesseissa.

Århusin sopimuksen sääntelyn uudistustyö ei poista kaikkia uhkia siitä, mitä pääsylle oikeuksiin EU-ilmasto-oikeudessa on.

Hankkeen puitteissa tehdyn tutkimuksen tuottama lisäarvo piilee erityisesti empiirisen tiedon tuottamisessa relevanteista EU-tason soveltamiskäytännöistä. Tätä ei ole aikaisemmin tehty.

Kansainvälisen ilmastopolitiikan legitimiteettivaikutukset keskittyvät niin ikään menettelyllisiin käytäntöihin ja oikeuksiin. Hanke tuottaa tietoa erityisesti YK:n ilmastosopimusjärjestelmän tarjoamista mahdollisuuksista osallistaa kansalaisia ja muita ei-valtiollisia toimijoita.

Tämä vertikaalinen vaikuttamisen ja legitimiteetin suhde ilmastopolitiikan teon kansainväliseltä tasolta kansalliselle on merkittävä uusi tulokulma ilmasto-oikeuden tutkimukseen.

Lisäksi hankkeessa selvitetään mahdollisuuksia parantaa kansainvälisen ilmastopolitiikan legitimiteettiä kansallisin keinoin, esimerkiksi tiedonkulkua ja läpinäkyvyyttä vahvistamalla.