Milloin nähdään Suomen ensimmäinen ilmasto-oikeudenkäynti?

Kuva ilmastomielenosoituksesta

Julkaistu 21.4.2022

Ympäristöjärjestöt ja ilmastoaktivistit ovat käynnistäneet viime vuosina lukuisia ilmasto-oikeudenkäyntejä eri puolilla maailmaa niin hallituksia kuin yrityksiä vastaan. 

Mitä opittavaa meillä on ilmasto-oikeudenkäyntien kehityksestä? Voidaanko Suomessakin pian nähdä ilmasto-oikeudenkäyntejä?

Climate Change Litigation -seminaarissa 28.4 klo 9–16.30 syvennytään ilmasto-oikeudenkäyntien kehitykseen Euroopassa sekä tilanteeseen Suomessa.  Seminaarissa kuullaan johtavia eurooppalaisia ja kotimaisia asiantuntijoita, tutustutaan Euroopan tuoreimpiin ilmasto-oikeudenkäynteihin ja keskustellaan Suomen tilanteesta mm. käynnissä olevan ilmastolain uudistustyön näkökulmasta. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan webinaariin täällä!

Seminaarin ennakkoblogissa Itä-Suomen yliopiston kansainvälisen ympäristöoikeuden apulaisprofessori Annalisa Savaresi, Greenpeacen neuvonantaja Kaisa Kosonen ja lakitoimisto Hannes Snellmannin osakas Klaus Metsä-Simola vastaavat ajankohtaisiin kysymyksiin ilmasto-oikeudenkäynneistä Euroopassa ja kotimaassa.

Mitkä ovat viime aikojen merkittävimpiä ilmasto-oikeudenkäyntitapauksia Euroopassa? 

“Ilmastokanteita on nostettu Euroopassa viime vuosina tusinoittain. Osa oikeudenkäynneistä on saanut paljon julkisuutta, kuten Urgenda ja Milieudefensie Hollannissa, sillä tapauksissa tuomioistuin määräsi kansallisen hallituksen tai yrityksen toteuttamaan kunnianhimoisempia ilmastotoimia. Toisaalta Euroopan unionin tuomioistuimessa nostetut kanteet, kuten niin kutsuttu People’s Climate Case ja EU Biomass Case, eivät ole saaneet samalla tavalla huomiota.

Mielestäni merkittävimpiä ilmasto-oikeudenkäyntejä ovat neljä parhaillaan Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käsittelyssä olevaa tapausta, jotka tarjoavat ensimmäistä kertaa tuomioistuimelle mahdollisuuden käsitellä tätä aihetta ja asettaa ehtoja ilmasto-oikeuden kehittämiselle kaikissa Euroopan neuvoston jäsenmaissa. Seminaaripuhujamme Jacques Hartmann on laatinut blogiin hyvän tiivistelmän tapauksista

Vaikka nämä tapaukset eroavat merkittävästi toisistaan, kaikissa kantajat väittävät, että vastaajavaltiot eivät ole noudattaneet Euroopan ihmisoikeussopimuksen mukaisia ​​velvoitteitaan, koska ne eivät ole ryhtyneet riittäviin toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Esimerkiksi tapauksessa Greenpeace Norway vastaan ​​Norjan hallitus kantajat väittävät, että myöntäessään uusia lupia öljyn ja kaasun etsintään hallitus on rikkonut velvollisuuttaan pidättyä aiheuttamasta vahinkoa.” – Annalisa Savaresi

Ilmasto-oikeudenkäyntejä on nostettu niin yrityksiä kuin hallituksiakin vastaan. Millaiseen lainsäädäntöön nämä tapaukset pohjautuvat?

“Suurin osa kanteista Euroopassa on nostettu viranomaisia vastaan ja ne pohjautuvat perustusoikeudelliseen tai hallinto-oikeudelliseen velvoitteeseen. Suuri osa näistä tapauksista – kuten öljy- ja kaasutoimilupia haastavista valituksista – koskee ilmastonmuutosta vain epäsuorasti. Kuitenkin ”strategiset” ilmasto-oikeudenkäyntitapaukset – kuten Urgenda ja Milieudefensie – perustuvat tyypillisesti monimutkaiseen yhdistelmään yksityis- ja julkisoikeudellisia perusteita, joilla vaaditaan suoraan valtioita tai yrityksiä toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Ilmasto-oikeudenkäyntejä on nostettu ilmastolainsäädännön perusteella tähän mennessä suhteellisen vähän. Ilmastolainsäädäntö ei kaikkialla Euroopassa tällä hetkellä tarjoa erityisiä keinoja saattaa viranomaisia ​​tai yritystoimijoita vastuuseen, jos ne eivät saavuta ilmastotavoitteitaan. Ilmastolainsäädännön kehittyessä kuitenkin kehitetään tarkempia keinoja sen täytäntöönpanemiseksi. Sillä välin strategiset oikeustapaukset, joita nyt näemme, auttavat edistämään vastuumekanismien kehittämistä ja kiinnittämään lainsäätäjien huomion laissa oleviin aukkoihin ja tarpeeseen korjata niitä.” – Annalisa Savaresi

Mikä merkitys ilmasto-oikeudenkäynneillä on ilmastopolitiikan legitimiteetin kannalta? 

“Ilmastolainsäädäntö on yhä lapsenkengissä. Tässä vaiheessa oikeudenkäynneillä on tärkeä strateginen rooli nostaa esiin kehittämiskohteita niin lainsäädännön sisällössä kuin suunnittelussa.

Sisällön osalta, kuten jo mainitsin, muutamat varhaiset oikeustapaukset koskivat ilmastotoimien kunnianhimon kirittämistä sekä kansallisella että alueellisella tasolla. Moni näistä tapauksista on päätynyt vauhdittamaan uuden lainsäädännön hyväksymistä tai nykyisen lainsäädännön päivittämistä.

Suunnittelun osalta olemassa olevien ilmastolakien vastuuvelvollisuudessa on räikeä aukko, joka on nyt korjattava. Olemme tällä hetkellä Euroopassa kriittisessä vaiheessa. Meillä on ilmastonmuutosta koskevaa lainsäädäntöä ja sitä pannaan täytäntöön, mutta täytäntöönpano on jossain määrin puutteellista ja sitä on parannettava. Joten vaikka emme ole vielä nähneet paljon ilmastotoimien täytäntöönpanoa koskevia riitoja, voimme odottaa niitä yhä enemmän tulevina vuosina.

Ongelmaa ei pidä pitää patologisena. Se on pikemminkin fysiologinen ja olennainen osa uuden loikeudenalan kehitystä. Ilmastonmuutoksen tapauksessa olemme yksinkertaisesti valppaampia tämän suhteen, koska haaste on niin suuri sekä näkyvä julkisessa keskustelussa ja siihen liittyy eri ryhmien intresseihin pohjautuvia poliittisia herkkyyksiä.”
Annalisa Savaresi

Suomen uutta ilmastolakia on tarkoitus täydentää syksyllä muutoksenhakua koskevalla esityksellä. Muutoksenhaku antaisi mahdollisuuden valittaa ilmastolain mukaisista valtioneuvoston päätöksistä korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Voidaanko ilmasto-oikeudenkäyntejä siis nähdä pian myös Suomessa? 

“Jos Suomen uutta ilmastolakia täydennetään selkeillä muutoksenhakua koskevilla säännöksillä, on ilman muuta todennäköistä, että ilmastolakiin ja ilmastosuunnitelmiin liittyviä valituksia nähdään myös Suomessa. Tulkinnanvaraista on toki, luokitellaanko tällöin esimerkiksi valitus ilmastolain mukaisesta suunnitelmapäätöksestä vielä ilmasto-oikeudenkäynniksi vai onko kyseessä perinteinen hallinto-oikeudellinen valitus.

Valitusten todennäköisyyteen vaikuttaa valitusoikeuden muotoilu: esimerkiksi kenelle annetaan oikeus valittaa päätöksistä? Yleensä lähtökohtana valitusoikeudelle on ollut asianosaisuus eli päätöksen on tullut kohdistua asianosaisen oikeuksiin. 

Ilmastolaki on ymmärretty monessa suhteessa puitelaiksi, jolla valtio suunnittelee ilmastotoimenpiteitä. Siksi ei ole selkeää, onko sillä päätöksenteon välitöntä kohdetta. Toisaalta, jos valitusoikeus myönnetään ilmastolaissa yhdistyksille, he todennäköisesti hyödyntävät tällaista oikeutta, etenkin jos ilmastosuunnitelmat eivät ole heidän näkökulmastaan tarpeeksi kunnianhimoisia.”

– Klaus Metsä-Simola

“Olennaista on päivittää Suomen oikeusjärjestelmää kaikkineen niin, että se takaa kansalaisille riittävän oikeussuojan ilmastokriisin ja luontokadon uhkaamassa maailmassa. Nyt näin ei ole. Suomen oikeusjärjestelmä on kansainvälisesti verrattuna jopa poikkeuksellisen nihkeä kanneoikeuden näkökulmasta. 

Vielä emme tiedä, miten ilmastolain päivityksessä muutoksenhaun osalta käy, mutta selvää on, että jos Suomi aikoo olla itseään kunnioittava moderni oikeusvaltio nopeasti muuttuvassa toimintaympäristössä, on lainsäädäntöä päivitettävä niin, että selkeät prosessitiet ilmasto-oikeudenkäynneille avautuvat myös meillä.”

-Kaisa Kosonen

Valtioiden lisäksi yrityksiä on haastettu maailmalla oikeuteen ilmastoasioissa, esimerkiksi Hollannissa. Voidaanko tulevaisuudessa myös Suomessa käydä oikeutta yrityksiä vastaan ilmasto-asioissa?

“Suomalainen oikeusjärjestelmä on erilainen kuin esimerkiksi Hollannissa: meillä ei ole samanlaisia kannetyyppejä kuin siellä.

Tulevaisuus riippuu muun muassa siitä, miten meidän lainsäädäntö ja siihen liittyvät tulkinnat sekä EU-lainsäädäntö kehittyvät. Tämä oikeudenala on mielenkiintoinen, ja oikeuskäytäntö kehittyy siinä koko ajan. Muualla maailmassa oikeudenkäynnit ovat lisääntyneet, ja ennemmin tai myöhemmin ne tulevat todennäköisesti tännekin.

Asiaan saattavat vaikuttaa jo hyväksyt ja suunnitteilla olevat yritysvastuu-, ESG- ja taksonomiasääntelyt. Tuleeko niistä jotain oikeuskeinoja ja millaiseksi sääntelykehikko muodostuu kokonaisuudessaan?

Mielenkiintoista tässä ovat myös näyttökysymykset yrityksiin liittyen ilmastoasioissa: minkä tyyppistä näyttöä siellä esitetään puolesta ja vastaan?
– Klaus Metsä-Simola

“Oikeutta pitää voida käydä myös yrityksiä vastaan. Uskon, että Hollannin tapaus vauhdittaa myös muiden maiden oikeusjärjestelmiä ja tuomioistuimia päivittämään omia työkalujaan yritysten vastuun arvioinnissa käyttäen mittarinaan muun muassa Pariisin sopimusta, tuoreimpia Kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) raportteja sekä kansainvälisiä ihmisoikeussopimuksia. 

Ilmasto-oikeudenkäyntien määrä maailmalla on ollut voimakkaassa kasvussa ja kuten tuorein IPCC-raporttikin toteaa, ilmasto-oikeudenkäynneistä on jo tullut vahva muutosvoima ilmastokriisin hallinnassa. Uskon, että tämän kehityksen aallot tulevat ulottumaan myös Suomeen.”
– Kaisa Kosonen

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *