Julkaistu: 6.9.2023. Teksti: Vilja Johansson ja Tero Mielonen
Ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuus ei rajoitu ilmastotoimien kustannuksiin ja seurausten jakautumiseen yhteiskunnassa. Myös ilmastotoimissa vitkuttelu johtaa eriarvoistaviin seurauksiin paitsi globaalisti niin myös Suomessa. Tuore tutkimus havainnollistaa ilmastopolitiikan toimimattomuuden eriarvoistavia vaikutuksia meillä kotimaassa. Oikeudenmukainen ilmastopolitiikka vaatii kokonaisvaltaisempaa ymmärrystä eri ihmisryhmien haavoittuvuudesta ja toimimattomuuden hinnasta. Nyt voit tarkistaa miten ilmastopolitiikka vaikuttaa sinun paikkakunnallasi, ja kuinka haavoittuvainen olet muutoksille.
Ilmastopolitiikassa puhutaan yhä enemmän ilmastotoimien oikeudenmukaisuudesta. Keskusteluissa pohditaan kenen kukkarossa korotettu polttoainevero tuntuu ja millä tavalla turveyrittäjiä pitäisi tukea reilussa siirtymässä. Ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuus on puhuttanut erityisesti kustannusten näkökulmasta. Kuka joutuu maksajaksi, kun päästövähennyksiä tai hiilinieluja lisääviä toimia toteutetaan? Tämä näkyy myös Orpon hallitusohjelmassa, joka lupaa toteuttaa ilmastotoimia oikeudenmukaisesti ja edetä lakisääteiseen 2035 hiilineutraaliustavoitteeseen “ilman, että arjen kustannukset nousevat”.
Tavoite ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuudesta on sisällytetty myös Suomen ilmastolakiin edellisen hallituskauden aikana. Tavoite pyrkii takaamaan, että prosessi, jolla ilmastopoliittisia päätöksiä tehdään, on oikeudenmukainen ja että päätöksistä koituvat seuraukset jakautuvat yhteiskunnassa oikeudenmukaisesti. Tämä tarkoittaisi ilmastolain lakiesityksen mukaan muun muassa “ettei harjoitettu ilmastopolitiikka vaikuttaisi kielteisesti esimerkiksi työllisyyteen, osallisuuteen tai eri alueisiin kuin ei myöskään eriarvoisuutta tai tuloeroja lisäävästi”.
Ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuutta ei kuitenkaan tulisi tarkastella yksipuolisesti kustannusten tai politiikkatoimien ei-toivottujen seurausten kautta, koska myös ilmastotoimien puute tuottaa eriarvoistavia vaikutuksia. Samalla ilmastotoimilla on lukuisia myönteisiä sivuvaikutukset, kuten esimerkiksi ilmanlaadun parantuminen.
Alueelliset ilmastomallit tuovat vaikutukset esiin
Ilmastonmuutoksen seuraukset eivät rajoitu vain lämpötilan nousuun. Tulevaisuudessa myös sateisuus, tulvat ja sään ääri-ilmiöt, kuten myrskyt, tulevat poikkeamaan nykypäivästä. Muutosten suuruus riippuu ihmiskunnan päästöjen kehityksestä. Muutokset sääolosuhteissa tulevat olemaan erilaisia eri puolilla Suomea, mutta yleisesti käytetyt ilmastomallit eivät anna muutoksista riittävän tarkkaa kuvaa karkean alueellisen tarkkuutensa vuoksi.
Sen sijaan alueellisilla ilmastomalleilla päästään jopa kolmen kilometrin tarkkuuteen, mikä mahdollistaa esimerkiksi kunnan tai kaupungin sisäisten erojen tunnistamisen erilaisten päästökehityspolkujen vaikutusten arvioinnissa. Alueelliset mallit pystyvät myös entistä paremmin ennustamaan muutoksia sään ääri-ilmiöissä ja eri päästökehityspolkuja vertaamalla voidaan arvioida muutosten todennäköisyyttä tulevaisuudessa.
Ihmisten välillä on suuria eroja haavoittuvuudessa
Erilaisten päästökehityspolkujen vaikutukset vaihtelevat alueittain mutta myös ihmisryhmien välillä saman alueen sisällä. Kaikki ihmiset eivät ole yhtä haavoittuvaisia esimerkiksi helteille, ilmansaasteille tai rankkasateiden mukanaan tuomille tulville. Pitkäaikaissairauksista kärsivät, ikääntyneet ja pienet lapset ovat haavoittuvammassa asemassa kuin terve työikäinen väestö.
Myös elinympäristön ominaisuudet vaikuttavat haavoittuvuuteen: esimerkiksi tulvariskialueella tai laajamittaisesti asfaltoidulla alueella asuminen nostaa haavoittuvuustasoa. Haavoittuvuus voi vaihdella merkittävästi jo pienellä alueella johtuen olosuhde-eroista ja/tai eroista altistuvassa väestössä. Päästövähennysten ja erityisesti niiden laiminlyönnin vaikutuksia arvioitaessa tulisikin huomioida paikallisen väestön erityispiirteet ja haavoittuvuus.
Ilmastotoimilla myös myönteisiä ilmanlaatu- ja terveysvaikutuksia
Päästövähennykset tuottavat myös myönteisiä sivuvaikutuksia, jotka tulisi huomioida ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuutta pohdittaessa. Suomessa kuolee vuosittain 1 500–2 000 ihmistä ilmansaasteisiin ja lisäksi ne aiheuttavat vakavia sairauksia.
Terveyshaittojen kannalta merkittävimpiä ilmansaasteita ovat ihmisten tuottamat pienhiukkaspäästöt. Ilmansaasteita syntyy tyypillisesti samassa yhteydessä kuin hiilidioksidia, ja niillä on välitön paikallinen vaikutus. Terveysvaikutuksilla on tunnetusti merkitystä myös kansantalouden kannalta. On arvioitu, että esimerkiksi kaupunkiympäristön tieliikenteen hiukkaspäästöjen vähentäminen yhdellä tonnilla tuottaisi yhteiskunnalle yli 100 000 euron taloudellisen hyödyn vältettyjen akuuttien ja kroonisten sairauksien sekä kuolemien myötä. Lisäksi se vähentäisi työpoissaoloja yli 10 000 päivällä. (Kukkonen et al., 2015)
Koska pienhiukkasilla ja kasvihuonekaasuilla on pitkälti samat lähteet, kuten esimerkiksi polttomoottorit, kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset vaikuttavat myös pienhiukkaspäästöihin. Tämä siis tarkoittaa, että paikallinen ilmanlaatu paranee ilmastoimien sivuvaikutuksena. Sillä on merkittäviä kansanterveydellisiä ja -taloudellisia hyötyjä, jotka olisi tärkeä huomioida, kun ilmastotoimista päätetään ja viestitään.
Miten ilmastopolitiikka vaikuttaa juuri minuun?
Asuinpaikan ja ihmisten välisten erojen suuren merkityksen vuoksi herää luonnollisesti kysymys, miten ilmasto-olosuhteet tulevat muuttumaan omalla asuinpaikalla ja miten haavoittuvainen itse olen muutoksille? Tällaista tarkastelua varten Ilmatieteen laitoksen tutkijat ovat laatineet Ilmasto-opas.fi-sivustolle työkalun, jonka avulla kuka tahansa voi tarkastella eri päästövähennyspolkujen vaikutuksia omalla kohdallaan.
Kuvissa 1 ja 2 on esitetty kaksi esimerkkiä työkalun tuottamista tuloksista. Kuvapariin valittiin alueiksi Porin keskusta sekä Harjavalta, sillä niiden pohjalta käy hyvin ilmi, miten olosuhteet ja haavoittuvuudet voivat vaihdella jo pienellä alueella, tässä tapauksessa Satakunnan sisällä. Esimerkiksi lämpöaaltopäivien lukumäärä lisääntyy Porin keskustassa noin kaksi kertaa enemmän kuin Harjavallassa, päästövähennyspolusta riippumatta. Kasvavien päästöjen polulla myös rankkasadepäivät lisääntyvät Porin keskustassa huomattavasti enemmän kuin Harjavallassa.
Kuvassa 1 paikkana on Porin keskusta, ja henkilö on ikääntynyt, yksin asuva, pienituloinen ja matalasti koulutettu astmaatikko. Hänen haavoittuvuutensa kasvavien päästöjen seurauksille on hyvin korkea sekä henkilökohtaisten ominaisuuksiensa että ympäristötekijöiden vuoksi.
Sen sijaan Harjavallassa (Kuva 2), noin 30 km päässä Porista, tilanne voi olla hyvin erilainen. Lämpöaaltopäivät ja rankkasateet lisääntyvät vähemmän kasvavista päästöistä huolimatta, eikä tulvariskiä tai lämpökuormitusta lisääviä tekijöitä välttämättä ole. Harjavallassa asuva terve parikymppinen henkilö saa haavoittuvuustasokseen “hyvin matala”.
Ilmastotoimet tuovat merkittäviä myönteisiä sivuvaikutuksia
Kuten nämä Porin ja Harjavallan esimerkit osoittavat, myös ilmastopoliittinen toimimattomuus tuottaa eriarvoistavia vaikutuksia, kun ilmastonmuutoksen seuraukset kohdistuvat korostetusti tietyille alueille ja erityisen haavoittuvaisiin ihmisryhmiin kuten ikääntyviin, lapsiin ja sairaisiin.
Toisaalta ilmastonmuutoksen torjunta vaikuttaisi myönteisesti myös ilmanlaatuun erityisesti kaupungeissa. Oikeudenmukainen ilmastopolitiikka vaatii näin ollen kokonaisvaltaisempaa ymmärrystä politiikkatoimien tai toimimattomuuden vaikutuksista. Päättäjien tulisi huomioida paitsi ilmastopolitiikan kustannukset myös toimimattomuuden seuraukset ja ilmastotoimien myönteiset sivuvaikutukset.
Vilja Johansson on väitöskirjatutkija Itä-Suomen yliopistossa ja 2035Legitimacy -hankkeessa. Hänen tutkimuksensa keskittyy oikeudenmukaiseen siirtymään ja erityisesti käsitteen oikeudelliseen kehitykseen.
Tero Mielonen on ilmakehätieteen dosentti ja hän työskentelee Ilmatieteen laitoksella. 2035Legitimacy-hankkeessa (WP5) hänen tehtävänään on jalostaa ilmastomallien tuottamaa tietoa yhteiskunnalle käyttökelpoiseen muotoon.