Kenen kukkarossa polttoaineverot näkyvät?

Julkaistu: 27.1.2022

Teksti: Anna Sahari, Kimmo Palanne ja Marita Laukkanen

Polttoaineiden verotus herättää paljon tunteita, keskustelua ja poliittista väittelyä – siinä määrin, että jopa aluevaalien yhteydessä keskusteltiin bensan hinnasta. Kokosimme blogiin tutkimuksen näkökulmia, joita liikenteen päästövähennyksissä tulisi huomioida.

Miten autoilun päästöjä olisi tehokkainta vähentää? Kuka lopulta maksaa polttoaineverojen korotukset? Entä miten vähennysten tehokkuus ja oikeudenmukaisuus voidaan yhdistää?

Henkilöautot tuottavat Suomessa noin puolet tieliikenteen päästöistä ja noin 10 prosenttia kaikista Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Hallituksen tavoite puolittaa liikenteen päästöt vuoteen 2030 mennessä vaatii siis välttämättä yksityisautoilun päästöjen vähentämistä.

Samalla kun kansalaisia kannustetaan pienentämään liikenteen päästöjä, kaikkien suomalaisten ei ole yhtä helppoa vaihtaa polttomoottoriautoa bussiin, sähköautoon tai polkupyörään.

Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATT:n tutkijat ovat selvittäneet kotitalouksien henkilöautoilun päästöjen ja kustannusten jakautumista tulotason ja asuinpaikan mukaan. Myös 2035Legitimacy-hanke tarkastelee polttoaineverotuksen kohdentumista ja verotuksen vaikutusten kompensointia. Osana hanketta toteutetussa tutkimuksessa selvitettiin, keiden kukkaroissa polttoaineverotuksen korotukset oikeastaan näkyvät.

Kokosimme blogiin tutkimuksen näkökulmia keinoihin, joilla liikenteen päästöjä voisi vähentää.

1. Yksityisautoilua tulisi vähentää erityisesti kaupunkialueilla

Suomen pinta-alasta suurin osa on harvaan asuttua maaseutua. Kun toimivaa joukkoliikennettä ei ole taloudellisesti kannattavaa ylläpitää ja välimatkat ovat pitkiä, autoilu on monelle maaseudun asukkaalle ainoa vaihtoehto. VATT:n mukaan kotitalouskohtaiset autoilun päästöt maaseudulla ja kaupunkien kehysalueilla ovatkin noin 2,5-kertaiset sisempiin kaupunkialueisiin verrattuna.

Kokonaisuudessaan henkilöautoliikenteen päästöistä kuitenkin alle puolet syntyy maaseudulla, sillä maaseudulla kotitalouksia on vähemmän kuin kaupungeissa. Päästöjen vähentämisen kannalta tehokkainta olisi siis korvata yksityisautoilua kaupungeissa, joissa on helpompi vaihtaa autoilu joukkoliikenteeseen, pyöräilyyn tai kävelyyn.

Maaseudulla päästövähennyksiä voidaan toteuttaa ensisijaisesti korvaamalla polttomoottoriautot vaihtoehtoisilla käyttövoimilla. Hallituksen ilmastotavoitteen saavuttamiseksi myös maaseuduilla on kuitenkin todennäköisesti vähennettävä ajamista.

2. Polttoainevero on kustannustehokkain tapa tehdä päästövähennyksiä

Henkilöautoilun päästöjä voidaan leikata joko vähentämällä ajokilometrejä tai pienentämällä kilometrikohtaisia päästöjä. Autoilijoiden valintoihin voidaan tutkitusti vaikuttaa verotuksella. Jos auton hankintaa, omistamista ja käyttöä verotetaan päästöjen mukaan, ihmiset hankkivat vähemmän saastuttavia autoja ja myös ajavat niillä vähemmän. 

Polttoainevero on tutkitusti kustannustehokkain vero päästövähennysten saavuttamiseksi, sillä se kannustaa sekä ajamaan vähemmän että ostamaan autoja, jotka kuluttavat vähemmän polttoainetta.

Polttoaineverotus ei kuitenkaan kohdistu kaikkiin suomalaisiin tasa-arvoisesti, minkä takia sen vaikutusten kompensointia on myös hyvä miettiä. 

3. Polttoaineverotuksen vaikutuksia voi kompensoida tulojen ja asuinalueen mukaan

VATT:in tutkijat ovat tarkastelleet kotitalouksien henkilöautoilun polttoainemenojen jakautumista tuloluokittain vuotta 2016 koskevalla aineistolla. Tarkastelun mukaan pienituloinen kotitalous ei keskimäärin maksa enempää polttoainekuluja suhteessa tuloihin kuin keskituloinen kotitalous. 

Kuva 1. Keskimääräinen bensiini- ja dieselkulutuksen osuus kotitalouden käytettävissä olevista tuloista tuloluokittain vuonna 2016. Tuloluokassa 1 ovat kotitaloudet, joiden käytettävissä olevat tulot kuuluvat alimpaan 10 prosenttiin koko väestön tuloista, ja tuloluokassa 10 kotitalouden tulot kuuluvat ylimpään 10 prosenttiin. (Palanne; Sahari, 2021).

Tarkastelun mukaan polttoainemenojen osuus kasvaa tulojen mukana pienituloisen toisen ja korkeatuloisemman seitsemännen tuloluokan välillä. Havainto selittyy esimerkiksi sillä, että alemmissa tuloluokissa huomattavasti pienempi osa kotitalouksista ylipäänsä omistaa auton ja pienituloiset autonomistajat myös ajavat keskimäärin suurituloisempia vähemmän. Korkeimmissa tuloluokissa polttoainemenojen osuus tuloista jälleen pienenee. 

Vuoden 2012 energiaverouudistusta käsittelevässä tutkimuksessa kuitenkin todettiin, että pienituloisilla alueilla sekä maaseutualueilla kuluttajat maksoivat dieselin päästöveron korotuksesta jonkin verran suurituloisia alueita ja kaupunkiseutuja enemmän. Dieselin päästöveron korotuksesta keskimäärin 80 prosenttia siirtyi kuluttajahintoihin. Pienituloisten alueiden kuluttajat maksoivat päästöverosta kuitenkin noin 90 prosenttia, kun suurituloisilla alueilla maksettiin vain 76 prosenttia. Harvaan asuttujen alueiden kuluttajat maksoivat päästöveron korotuksen jokseenkin kokonaisuudessaa, kun kaupunkialueilla maksettiin vain 77 prosenttia. Veronkorotus kohdistui siis hieman enemmän pienituloisiin ja maaseudulla asuviin. Kulutusmenoissa vaikutus on muutamien kymmenien eurojen luokkaa vuodessa.

Päästöverotuksen epätasaista kohdentumista eri tuloluokkien ja alueiden välillä on kuitenkin mahdollista kompensoida esimerkiksi palauttamalla verotuloja kotitalouksille. Jotta verotus yhä kannustaisi vähentämään polttoaineen kulutusta, palautuksen on oltava riippumaton kotitalouden polttoainemenoista. Palautus voidaan sitoa kotitalouden tuloihin, jotta se kohdistuisi oikein niille kotitalouksille, joille kasvavat polttoainemenot tuottavat kohtuutonta taloudellista rasitusta.   

Lähteet:

  1. Harju, J., Kosonen, T., Laukkanen, M., Palanne, K. (2021). The heterogeneous incidence of fuel carbon taxes: Evidence from station-level data. Journal of Environmental Economics and Management.
  1. Palanne, K. & Sahari, A. (2021). Polttoainevero ei Suomessa kohdistu erityisesti pienituloisiin, 20.5.2021, VATT-blogi. 
  1. Palanne, K.; Sahari, A. (2021). Henkilöautokannan CO2-päästöt ja päästöjen vero-ohjaus, VATT Muistiot 63. Julkaisussa on kuvattu tarkemmin aineisto ja laskelmat.
  1. Palanne, K. & Sahari, A. (2021). Maaseudulla tarvitaan eri keinoja kuin kaupungissa liikenteen päästöjen vähentämiseen, 29.9.2021, VATT-blogi.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *