Tiedote: Hallituksen kaavailema polttoaineveron alennus hyödyttää enemmän suurituloisia ja kasvattaa ilmastopäästöjä

Henkilö tankkaa autoa.

Lehdistötiedote 11.9.2023.

Kotitalouksille jaettava tasapalautus olisi polttoaineverotuksen alentamista parempi tapa kompensoida jakeluvelvoitteen korottamisesta kansalaisille aiheutuvia kustannuksia. Tasapalautus kohdistuisi selkeämmin pienituloisille kotitalouksille eikä vesittäisi liikenteen päästövähennystavoitteita. Tiedot ilmenevät 2035Legitimacy-tutkimushankkeen tuoreesta julkaisusta.

Budjettiriiheen valmistautuva Petteri Orpon hallitus on alentamassa polttoaineiden valmisteveroa noin 160 miljoonalla eurolla vuoden 2024 alussa. Lisäksi polttoaineverotuksen CO2-komponenttia on tarkoitus alentaa myöhemmin hallituskaudella 100 miljoonalla eurolla. Toimenpiteillä halutaan hyvittää hallitusohjelman mukaisesti jakeluvelvoitteen nostamisesta syntyvää polttoaineiden keskimääräistä hinnannousua.

“Polttoaineveron alennus kohdentuu enemmän suurituloisille, koska he ajavat keskimäärin enemmän kuin pienituloiset. Korkeampia polttoainehintoja voitaisiin kompensoida vaihtoehtoisesti tasapalautuksilla, jotka hyödyttäisivät pienituloisia enemmän kuin veron alentaminen”, sanoo väitöskirjatutkija Selina Clarke.

Tutkijat ehdottavat jakeluvelvoitteesta aiheutuneiden kustannusten kompensoimista suoraan kotitalouksille jaettavilla tasapalautuksilla. Palautukset rahoitettaisiin ennallaan pidettävän polttoaineveron tuotosta.

Tasapalautus ei haittaisi päästövähennystavoitteita

Tasapalautukset olisivat myös ilmastotoimien näkökulmasta polttoaineveron alentamista parempi vaihtoehto. Polttoaineverotuksen keventäminen heikentää jakeluvelvoitteen nostamisella tavoiteltua vaikutusta eli liikenteen päästöjen vähentämistä. Veronalennukset tekevät ajamisesta suoraan halvempaa ja luovat siten kannustimen ajaa enemmän. Tasapalautus puolestaan ei muuttaisi ajamisen hintaa, minkä vuoksi ilmastolle haitallista kannustinta ei syntyisi.

“Polttoainevero on tutkimustiedon valossa yksi tehokkaimmista keinoista edistää liikenteen päästövähennyksiä, ja veron alentaminen tekee päästövähennystavoitteiden saavuttamisesta selvästi vaikeampaa. Tasapalautus kompensoisi korkeampia polttoainehintoja ilman, että liikenteen päästöt kasvaisivat”, tutkija Kimmo Palanne sanoo.

Kimmo Palanteen ja Selina Clarken policy brief -julkaisu on tuotettu osana poikkitieteellistä 2035Legitimacy-hanketta. Hanke tutkii esimerkiksi ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuutta ja legitimiteettiä, ilmastopolitiikan työllisyys-, tulonjako- ja terveysvaikutuksia, ilmastokansalaisuuden käsitettä sekä kansalaisten mahdollisuuksia vaikuttaa ilmastopolitiikkaan.

Faktalaatikko

  • VATTin Kimmo Palanteen ja Helsingin yliopiston Selina Clarken policy brief -julkaisussa on vertailtu tasapalautuksen ja polttoaineveron alentamisen vaikutuksia polttoaineverotaakkojen jakautumiseen tuloluokkien välillä.
  • Policy briefin esimerkissä tasapalautus toteutettaisiin jakamalla polttoaineveron CO2-komponentin verotuotto tasan kaikkien asuntokuntien kesken, mikä johtaisi 305 euron vuosittaiseen palautukseen. Polttoaineveron alennuksesta esimerkkinä on CO2-verokomponentin poistaminen, joka johtaisi yhtä suureen verotuottojen menetykseen kuin tarkasteltu tasapalautus.
  • Palanteen ja Clarken julkaisussa asuntokuntien vuotuisia polttoainekuluja on arvioitu käyttämällä Traficomin ajoneuvoaineistoja sekä Tilastokeskuksen aineistoja suomalaisista asuntokunnista vuodelta 2016.
  • Kun tarkastellaan ainoastaan autollisia asuntokuntia, polttoaineveron taakka kohdistuu enemmän pieni- kuin suurituloisiin. Alimmassa tuloluokassa yli kymmenen prosenttia tuloista käytetään polttoainekuluihin, kun taas ylimmässä tuloluokassa vastaava luku on enää kolme prosenttia.
  • Tasapalautus tasoittaisi polttoaineverotuksen taakkoja tuloluokkien välillä enemmän kuin polttoaineveron alentaminen, koska alimpien tuloluokkien kotitaloudet hyötyisivät tasapalautuksesta selkeästi enemmän kuin polttoaineveron alentamisesta.

Toimituksille tiedoksi

2035Legitimacy-tutkimushankkeen policy brief “Tasapalautus parempi tapa kompensoida polttoainekulujen nousua kuin polttoaineveron keventäminen” on ladattavissa hankkeen sivuilta PDF-muodossa. 

Lisätietoja 

Tutkija Kimmo Palanne, VATT
kimmo.palanne@vatt.fi

Väitöskirjatutkija Selina Clarke, Helsingin yliopisto
selina.clarke@helsinki.fi

Avainsanat:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *