Reilua vai epäreilua ilmastopolitiikkaa?

Julkaistu: 23.2.2022

Teksti: Suvi Huttunen

Viime viikkoina on voinut tiedotusvälineiden kautta tutustua erilaisiin tarinoihin suomalaisesta energia- ja liikenneköyhyydestä. Siihen mitä tarkoittaa, kun ei ole varaa työmatkoihin, ystävien tapaamiseen tai asunnon lämmittämiseen, ja miten epäreilusti hinnannousu erilaisia ihmisiä kohtelee. Sosiaalisessa mediassa näitä epäreiluuden kokemuksia on myös kyseenalaistettu. On neuvottu ostamaan sähköauto tai lämpöpumppu, muuttamaan kaupunkiin, pienempään asuntoon tai vaan kärsimään valintojensa seurauksista. Oikeudenmukaisuus näyttäytyy erilaisena eri näkökulmista.

Polttoaineiden ja sähkön hinnannousu tuo ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuden päivänpolitiikan ytimeen. Samalla kysymys ilmastopolitiikan reiluudesta ei koske enää vain sitä, miten  turpeen ja hiilienergian alasajo vaikuttavat ihmisten työhön ja toimeentuloon, vaan laajentuu kulutus- ja elämäntapakysymykseksi. 

Vaikka ilmastopolitiikka ei ole pääsyyllinen tämänhetkiseen kustannusten nousuun, antaa käänne aiheen tutkiskella reiluuden rajoja ilmastopolitiikassa. Hinnannousun epäreiluus riippuu siitä, miten reiluus ymmärretään ja tämä voi vaihdella useamman muuttujan suhteen.

1.  Kenen näkökulmasta reiluutta tarkastellaan?

Ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuden ytimessä on varmaan jo klassikoksi muotoutunut EU-ilmaisu, Leaving no-one behind – ei jätetä ketään murrokseen. Lausuma kutsuu huomioimaan murroksesta kärsiviä työntekijöitä, yrityksiä ja kuluttajia. Lähtökohtana on murrosta edeltävä tilanne ja vaikutusten lieventäminen niille, joiden tilannetta murros tai sitä ajava ilmastopolitiikka muuttaa. Tämä on energia- ja liikenneköyhyyden mediatarinoiden ytimessä. 

Ongelmana on se, että helposti havaitsematta jäävät ne, joilla ei lähtökohtaisesti ole ollut varaa henkilöautoiluun tai omakotitaloon, tai jotka ovat rakentaneet elämänsä toisenlaisten valintojen varaan. Kärjistäen: jos omakotitaloon tai henkilöautoon ei muutenkaan ole varaa, voi olla hämmentävää kuulla, että yhteisistä varoista aletaan tukea niitä, jotka ovat onnistuneet rakentamaan elämänsä niiden varaan. Entä jos lentämiselle asetettaisiin sille kuuluvat päästöverot: Tulisiko silloin kompensoida vähintään yksi lentomatka niille, jotka ovat ennenkin lentäneet, ja jättää huomiotta ne, jotka eivät ennenkään ole pystyneet tähän? 

2. Miten rakenteelliset tekijät huomioidaan? 

Laajempi näkökulma reiluun ilmastopolitiikkaan pyrkii paremmin huomioimaan yhteiskunnassa olemassa olevia rakenteellisia ongelmia. Tällöin kiinnitetään huomiota siihen, että ei heikennetä entisestään heikommassa asemassa olevien tilannetta. Osin energia- ja liikenneköyhyys ja siihen esitetyt ratkaisut kytkeytyvät myös tähän: kompensoidaan kustannuksia heikompiosaisille. 

Pidemmälle vietynä yhteiskunnassa olemassa olevien ongelmien huomiointi on haaste ilmastopolitiikalle. Ilmastopolitiikka voi nostaa pintaan epäoikeudenmukaisuuksia, mutta on tärkeää erottaa, milloin ilmastopolitiikka tuottaa epäoikeudenmukaisuutta ja milloin se vain heijastelee niitä. Onko maanviljelijän huono tulotaso kallistuneen polttoaineen vika, vai johtuuko se laajemmista rakenteellisista ongelmista ruokajärjestelmässä, eli siitä, että viljelijä ei saa tuotteestaan tuotantokustannuksia vastaavaa hintaa. Ilmastopolitiikalla on vaikea korjata ongelmia, joiden perimmäinen syy on jossain muualla kuin ilmaston lämpenemisessä. 

3. Missä laajuudessa reiluutta tarkastellaan?

Me tutkijat helposti sorrumme ajattelemaan oikeudenmukaisuutta kaikki mahdolliset näkökulmat huomioiden. Tällöin yksittäisen politiikkatoimen, kuten sähköautojen hankintatuen, pitäisi huomioida globaalien tuotantoketjujen kaikki sosiaaliset ja ympäristövaikutukset ja olla vielä kotimaassa tasapuolinen kaikille. Ilmastopolitiikan kannustaman liikkumisen ja energiantuotannon pitäisi olla täysin ongelmatonta. Tällöin riskinä on, että mitään ei voida tehdä, koska aina löytyy ongelmia. Samalla helposti unohdetaan olemassa olevan fossiilisen energian tuotannon epäreiluudet. Tällaista ideaalisen oikeudenmukaista ilmastopolitiikkaa voisi tehdä vain täysin oikeudenmukaisesta lähtötilanteesta.

4. Joustavatko ilmastotavoitteet? 

Huomio voidaan kiinnittää myös siihen, lähdetäänkö politiikan reiluutta miettimään, kun  ilmastopolitiikan tavoitteita asetetaan, vai ajatellaanko reiluuden tarkoittavan tavoitteiden toteuttamista mahdollisimman reilusti. Reiluuden vaatimukset johtavat helposti ilmastotavoitteista tinkimiseen, jolloin lopulta ei enää toteuteta ilmastopolitiikkaa. Toimivampi vaihtoehto voisikin olla miettiä ensin, miten ilmastopäästöjä saadaan vähennettyä tehokkaasti, ja vasta tämän jälkeen pohtia tunnistettujen keinojen reiluutta. 

Sen sijaan, että yhden politiikkakeinon pitää olla itsessään reilu, voidaan miettiä, millaisia tukevia politiikkakeinoja tarvitaan, jotta lopputuloksesta saadaan reilu. Näin reiluus ei pelkisty vain ilmastopolitiikan asiaksi, vaan mukaan tarvitaan sosiaalipolitiikkaa tai aluepolitiikkaa. Reilua politiikkaa kannattaakin miettiä erilaisten politiikkakeinojen yhdistelmänä. Näin reiluuden nimissä ei päädytä vesittämään ilmastotavoitteita, mikä sekään ei olisi reilua esimerkiksi sukupolvien välisestä näkökulmasta.

Oikeudenmukaisuuden vaatimuksissa on helppo keskittyä vain johonkin näkökulmaan ja unohtaa kokonaan toiset oikeudet tai velvollisuudet. On varmasti reilua tukea ihmisiä äkillisissä muutoksissa väliaikaisesti. Mutta reiluus ei voi tarkoittaa muutosvastarintaa ja olemassa olevien etuoikeuksien puolustamista niiden kustannuksella, jotka ovat jo valmiiksi heikommassa asemassa. Reilu ilmastopolitiikka tukee siirtymäkaudella haavoittuvimpia, mutta pitää samalla ilmastotavoitteen kirkkaana. 

Lue lisää oikeudenmukaisesta ilmastopolitiikasta:

Huttunen, S. ja Rekola A. 2021. Reilu siirtymä, ekologinen solidaarisuus ja kestävyysmurroksen mahdollisuus. Alue ja ympäristö 2/2021.

Kivimaa, P., Huttunen, S. ym. 2021. Kuinka oikeudenmukaisuus voidaan huomioida ilmastopolitiikassa? Keskustelunavaus. Suomen ilmastopaneelin julkaisuja 2/2021

Avainsanat:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *