Julkaistu 28.8.2024. Kirjoittanut: Tuula Honkonen
Ilmastolaki on tehokas keino edistää haavoittuvien ryhmien osallistumista ilmastopoliittiseen päätöksentekoon. Euroopassa kansalliset ilmastolait ovat kuitenkin toistaiseksi olleet vähän käytetty väline edistää kansalaisten osallisuutta.
Ilmastonmuutos vaikuttaa meihin kaikkiin, mutta ei tasapuolisesti. Haavoittuvat ryhmät, kuten ikääntyneet, pienituloiset ja alkuperäiskansat, kärsivät usein eniten ilmastonmuutoksen vaikutuksista. Näiden ryhmien äänen kuuluminen ilmastopolitiikassa on ratkaisevan tärkeää tehokkaiden ja oikeudenmukaisten ratkaisujen luomiseksi.
Ilmastolaki on tehokas keino edistää haavoittuvien ryhmien osallistumista ilmastopoliittiseen päätöksentekoon. Tuoreen tutkimuksen mukaan kansalliset ilmastolait ovat kuitenkin toistaiseksi olleet Euroopassa vähän käytetty väline edistää kansalaisten, erityisesti ilmastonmuutoksen suhteen erityisen haavoittuvassa asemassa olevien ihmisryhmien, osallistumista.
Esimerkiksi Saksassa, Irlannissa ja Alankomaissa kansalliset ilmastolait eivät juurikaan painota kansalaisten osallistumista tai haavoittuvien ryhmien huomioimista. Tämä on huolestuttavaa, sillä ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat usein suurimmat niissä yhteisöissä, jotka ovat jo valmiiksi haavoittuvassa asemassa. Vaikka kansalaisten osallistumista säännellään yleisemmin muualla EU-maiden lainsäädännössä, asian sisällyttäminen myös kansallisiin ilmastolakeihin vahvistaisi haavoittuvien ryhmien huomioimista.
Suomi on edelläkävijä osallisuudessa ja haavoittuvien ryhmien huomioimisessa
Suomi on yksi niistä harvoista EU-maista, jotka ovat ottaneet merkittäviä askeleita kansalaisten osallistumisen edistämiseksi ilmastolain kautta. Suomen ilmastolaki (423/2022 ja muutos 108/2023) sisältää useita mekanismeja, jotka mahdollistavat kansalaisten osallistumisen ilmastopolitiikan suunnitteluun. Lain yhtenä tavoitteena onkin parantaa eduskunnan ja kansalaisten mahdollisuuksia osallistua ilmastopolitiikan suunnitteluun ja vaikuttaa siihen.
Suomi huomioi myös erityisryhmänä saamelaiset, joiden perustuslaillinen oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan saamelaisten kotiseutualueella on osaltaan turvattu ilmastolaissa. Tämä erityisasema vahvistetaan myös perustamalla Saamelainen ilmastoneuvosto, joka itsenäisenä asiantuntijaelimenä antaa lausuntoja ja tuottaa tietoa ilmastonmuutoksesta ja saamelaiskulttuurista.
Myös Espanja erottuu edukseen kansallisella ilmastonmuutoksen kansalaisraadillaan. Kansalaisraadin jäsenten on tarkoitus edustaa mahdollisimman kattavasti eri väestöryhmiä, mutta nuoret on huomioitu raadin kokoonpanossa erityisesti. Tämä lähestymistapa ei ainoastaan lisää demokraattisuutta ilmastopolitiikan tekemiseen, vaan myös varmistaa, että ne, jotka kohtaavat tulevaisuuden ilmastovaikutukset, saavat äänensä kuuluviin tämän päivän politiikassa.
Edelläkävijämaiden parhaat käytännöt vauhdittamaan ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuutta
Jotta haavoittuvat ihmisryhmät huomioitaisiin paremmin kansallisen ilmastopolitiikan valmistelussa EU:n jäsenmaissa, kannattaisi tätä puolta vahvistaa lainsäädännössä ja maiden omaksua edelläkävijöiden parhaat käytännöt kansalaisten osallistumiskeinojen vahvistamiseksi. Tämä tarkoittaisi käytännössä esimerkiksi osallistavien foorumien, kuten kansalaisraatien, perustamista haavoittuvien yhteisöjen tehokkaaseen osallistamiseen ja sitouttamiseen. Esimerkiksi Portugalin ilmastolaki nimenomaisesti takaa kansalaisten oikeuden osallistua ilmastopolitiikkaan liittyviin hallinnollisiin menettelyihin. Lisäksi lain mukaan hallituksen tulee järjestää kansalaisten ja päättäjien välillä tilaisuuksia, joissa selvennetään hallituksen ilmastopoliittisia toimia ja keskustellaan niistä.
Haavoittuvien ryhmien huomioimista kansallisen ilmastopolitiikan teossa voidaan edistää myös perustamalla riippumattomia asiantuntijaelimiä, jotka sitoutuvat julkiseen vuorovaikutukseen ja joiden tehtävänä on ohjata hallituksia ilmastopolitiikan suunnittelussa. Tällaisten kansallisten ilmastopaneelien hyödyntäminen parantaa valmistelun laatua ja lisää kansalaisten luottamusta ilmastopolitiikkaan.
Ilman haavoittuvien huomioimista ei ole tehokasta ilmastopolitiikkaa
Haavoittuvimpien äänen kuuluminen ilmastopolitiikassa ei ole pelkästään oikeudenmukaisuuskysymys; se on välttämätöntä tehokkaan ilmastopolitiikan ja -lainsäädännön kannalta. Ilmastonmuutoksen edetessä osallistava päätöksenteko on avainasemassa kestävän ja oikeudenmukaisen tulevaisuuden rakentamisessa.
Toisaalta ilmastolainsäädännön suhteen haasteeksi voi osoittautua kysymys siitä, mitkä ryhmät voidaan katsoa erityisen haavoittuviksi ilmastonmuutoksen vaikutuksille ja siten ansaitsevan erityistä huomioimista päätöksenteossa. Esimerkiksi Suomen osalta ilmastolakia säädettäessä tehtiin turvallinen valinta viitatessa saamelaisten perustuslailliseen oikeuteen omaan kieleen ja kulttuuriin, välttäen haavoittuvuus-käsitteen käyttöä, joka olisi voinut herättää kysymyksiä muiden ryhmien sisällyttämisestä lain piiriin.
Haavoittuvaisuuden huomioimiseen ilmastopolitiikan valmistelussa ja toimeenpanossa liittyy riskejä, mutta niitä kannattaa ottaa. Haavoittuvien ryhmien osallistaminen ilmastolainsäädännön valmisteluun voi parantaa päätöksenteon legitimiteettiä ja varmistaa, että eri näkökulmat ja tarpeet tulevat huomioiduiksi. Ilman näiden ryhmien äänen kuulumista riskinä on, että ilmastotoimet eivät ota riittävästi huomioon kaikkia yhteiskunnan osia, mikä voi johtaa epäoikeudenmukaisiin ja tehottomiin ratkaisuihin. Jos haavoittuvat ryhmät jätetään päätöksenteon ulkopuolelle, heidän mahdollisuutensa sopeutua ilmastonmuutoksen vaikutuksiin heikkenee entisestään.
Tuula Honkonen on kansainvälisen ympäristöoikeuden yliopistonlehtori Itä-Suomen yliopistossa. Hän toimii sekä koordinaattorina että tutkijana 2035Legitimacy-hankkeessa.