Siirry suoraan sisältöön

Miksi 2035Legitimacy-hanketta tarvitaan juuri nyt?

Julkaistu: 21.9.2021

Teksti: Elina Palkama

2035Legitimacy-hanke tutkii Suomen ilmastopolitiikan hyväksyttävyyttä ja sen yhteiskunnallisia vaikutuksia. Hankkeen johtaja ja kansainvälisen oikeuden  professori Kati Kulovesi kertoo, mitä hanke tavoittelee ja miksi se on tärkeää juuri nyt.

Mihin 2035Legitimacy-hanke tähtää?

“Kaikkein tärkein tavoite hankkeessa on tunnistaa, mitä haasteita ilmastopolitiikan hyväksyttävyyteen eli legitimiteettiin liittyy ja miten sitä voisi vahvistaa. On tärkeää muuttaa suomalaista yhteiskuntaa ilmastokestävään elämäntyyliin, mutta samalla haluamme kunnioittaa oikeusvaltion, hyvinvointivaltion ja demokraattisen yhteiskunnan periaatteita. Pyrimme siis löytämään keinoja, joilla siirtymä voidaan toteuttaa näiden periaatteiden mukaisesti.”

Ilmastonmuutoksen tieteellinen pohja on kiistaton. Miksi ilmastopolitiikan hyväksynnästä pitää yhä käydä keskustelua?

“Ilmastotoimia voidaan toteuttaa hyvin eri tavoin. On totta, että kaikilta sektoreilta pitää vähentää päästöjä eikä kukaan varmasti jää ilmastotoimien vaikutusten ulkopuolelle. On kuitenkin tärkeää miettiä, miten ilmastotoimet kohdentuvat ja millaisia seurauksia niistä on eri toimijoille ja kansalaisille. Missä tapauksissa yhteiskunnan pitäisi esimerkiksi hyvittää jotenkin ilmastopolitiikan vaikutuksia?

On selvää, että tietyiltä aloilta työpaikkoja katoaa, kun toisaalle niitä tulee huimasti lisää. Tavoitteena nykyisessä hallitusohjelmassakin on, että muutos tehdään hyvinvointivaltion periaatteita noudattaen. Tällöin keskustelu yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta nousee tärkeäksi: millaista ilmastopolitiikkaa tehdään ja miten sen vaikutukset huomioidaan? Tiede kertoo meille, mitä ilmastonmuutoksen torjumiseksi pitää tehdä, mutta tarvitsemme yhteiskunnallista keskustelua siitä, miten se tehdään.”

Miksi Suomen ilmastopolitiikan hyväksyttävyyttä on tärkeää tutkia juuri nyt?

“Hallituksen syksyn budjettiriihessä ilmastotoimista nähty vääntö konkretisoi hyvin tutkimushankkeen ajankohtaisuutta. Nyt kun Pariisin ilmastosopimuksessa sovittuja tavoitteita aletaan toteuttaa kansallisesti, olemme ensimmäistä kertaa ilmastopolitiikan historiassa tilanteessa, jossa suunnitellut ilmastotoimet ovat edes jossain määrin linjassa tieteen kanssa. Se tarkoittaa, että ilmastopolitiikka nousee poliittisen agendan kärkeen ja sen vaikutukset ovat paljon aiempaa konkreettisempia ja näkyvät myös tavallisten ihmisten arjessa.

Olemme jo nähneet maailmalla esimerkkejä ilmastopolitiikan aiheuttamista vastareaktioista, niistä kuuluisimpana Ranskan keltaliivit, jotka vastustivat suunniteltuja polttoaineverojen korotuksia. Siksi on tärkeää, että tutkimme ilmastopolitiikan hyväksyttävyyttä. Kun politiikka muuttuu kunnianhimoisemmaksi, hyväksyttävyyskysymyksiä on pohdittava aivan eri tavalla.”

Ilmastopolitiikkaa tehdään paljon myös kansainvälisesti. Miten hanke huomioi kansainvälisen ilmastopolitiikan?

“Hankkeessa on työpaketti, joka keskittyy erityisesti kansainväliseen ilmastopolitiikkaan ja EU:n ilmastopolitiikkaan. Ilmastopoliittisista tavoitteista ja jopa keinoista suuri osa tulee kansainväliseltä ja varsinkin EU-tasolta. Siksi suomalaisen ilmastopolitiikan legitimiteettiin vaikuttaa vahvasti se, miten hyväksyttävänä kansainvälinen ja EU-ilmastopolitiikka koetaan ja miten niihin voidaan vaikuttaa. Näitä kysymyksiä on tutkittu vasta vähän, minkä vuoksi niihin perehtyminen on erityisen tärkeää.

Tutkimme hankkeessa esimerkiksi sitä, miten hyvin Suomessa saadaan tietoa YK:n ilmastoneuvotteluista ja miten kansalaiset voivat niihin vaikuttaa vai voivatko lainkaan. Lisäksi tutkimme EU:n ilmastopolitiikan avoimuutta, läpinäkyvyyttä, sekä siihen liittyviä vaikuttamis- ja oikeusturvakeinoja. Tavoitteena on selvittää, miten kansainvälisen ja EU:n ilmastopolitiikan avoimuutta ja osallistumiskeinoja voidaan parantaa suomalaisten näkökulmasta.”

Euroopan komissio julkaisi kesällä laajan Fit for 55 -ilmastolainsäädäntöpaketin. Miltä paketti näyttää hankkeen näkökulmasta?

“Kyseessä on valtavan suuri kokonaisuus, joka tulee merkittävästi vaikuttamaan sekä EU:n että Suomen ilmastopolitiikkaan. Komission esityksessä on ensimmäisiä merkkejä siitä, että todellinen suuri muutos ilmastokestävään Eurooppaan on nyt käynnistymässä. Paketti sisältää laajasti erilaisia toimia, jotka ovat aiempaa kunnianhimoisempia, ja edessä on vielä pitkät ja hankalat neuvottelut, ennen kuin paketti tulee voimaan.

Fit for 55 -lakipakettia on tarkasteltava eri näkökulmista. Toisaalta on arvioitava, miten riittäviä ja tarkoituksenmukaisia ehdotetut toimet ovat ilmastonmuutoksen torjumiseksi, ja toisaalta sitä, millaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia niillä on ja miten näitä vaikutuksia huomioidaan ja miten niihin reagoidaan. Komission ehdotus sisältää esimerkiksi jäsenmaihin perustettavan Sosiaalisen ilmastorahaston, josta on tarkoitus kompensoida ilmastotoimien vaikutuksia. Tämä herättää tietysti kysymyksen siitä, miten toimia kompensoidaan ja onko rahaa riittävästi.

Suomessa lakipaketista käydyssä keskustelussa on korostunut metsien rooli ilmastopolitiikassa, mutta muissa Euroopan maissa on keskusteltu myös paljon paketin kustannuksista ja sen vaikutuksista tavallisten kansalaisten näkökulmasta. Fit for 55 -lakipaketti on hyvä ja kattava avaus EU:n ilmastopolitiikkaan, mutta se sisältää paljon yksityiskohtia, joissa on myös haasteita. Selvää on, että lainsäädäntöpaketti muokkaa ilmastopolitiikan ja -oikeuden kenttää ja nostaa tämänkin hankkeen teemoja esiin.”