Julkaistu 1.12.2022.
Kirjoittaja: Suvi Huttunen
Työssäkäyvät suomalaiset eivät ole kovin huolissaan ilmastotoimien työllisyysvaikutuksista. 2035Legitimacy-hankkeen tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten näkemyksiä ilmastopolitiikan työllisyys- ja hyvinvointivaikutuksista.
Kysyimme viime keväänä Suomen työvoimaan kuuluvalta väestöltä heidän näkemyksiään ilmastopolitiikan työllisyys- ja hyvinvointivaikutuksista. Halusimme myös tietää, miten ja kenelle ilmastotoimien mahdolliset haitat pitäisi hyvittää. Tulokset olivat vilkkaana käyvän energian hintakeskustelun valossa yllättäviä, mutta suomalaiseen hyvinvointivaltioajatteluun varsin hyvin sopivia.
Työssäkäyvät suomalaiset eivät ole huolissaan ilmastotoimien työllisyysvaikutuksista
Tutkimuksen tulokset haastavat reilun siirtymän tai ilmastopolitiikan oikeudenmukaisuuden perusargumentin, eli ajatuksen siitä, että ilmastopolitiikan hyväksyttävyyttä voidaan parantaa lisäämällä ilmastotoimien reiluutta esimerkiksi hyvittämällä toimista aiheutuvia kustannuksia.
Kyselyn vastausten perusteella työvoimaan kuuluvat eivät ole kovin huolissaan ilmastotoimien työllisyysvaikutuksista lähitulevaisuudessa. Yli kolmasosa vastaajista näkee ilmastotoimien pikemminkin parantavan työllisyysmahdollisuuksia kuin heikentävän niitä.
Myöskään hyvinvointivaikutuksia ei suuremmin koettu. Ainoastaan liikkumismahdollisuuksien ja taloudellisten vaikutusten osalta suurempi osa vastaajista näki ilmastotoimien heikentävän kuin parantavan hyvinvointiaan. Silti näidenkin osalta suurin osa oli sitä mieltä, ettei ilmastotoimilla ole sen paremmin hyvinvointia parantavia kuin heikentäviäkään vaikutuksia.
Ilmastotoimista aiheutuvia haittoja tulisi hyvittää suhteessa tuloihin
Tarkoittaako tämä siis sitä, että huoli ilmastopolitiikan reiluudesta on turhaa? Ei oikeastaan. Kysely toteutettiin väestötasolla, jolloin se jättää näkymättömiksi määrällisesti pieniä, mutta henkilökohtaisella tasolla suuria vaikutuksia. Tällaisia voi kohdistua esimerkiksi turvetuottajiin, ja näkemyksiä paikallisista vaikutuksista tuleekin selvittää tarkemmin. Lisäksi jos kysely olisi toteutettu nyt syksyllä, olisivat tulokset voineet olla energian hinnannousun vuoksi erilaisia. On kuitenkin hyvä huomata, että energiakriisin suurin yksittäinen syy on Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan, ei ilmastopolitiikka.
Kyselystä kävi myös ilmi, että vastaajat pitävät tärkeänä hyvittää ilmastotoimista aiheutuvia haittoja, eli tarvetta mahdollisten vaikutusten tasaamiselle on. Ilmastotoimista aiheutuvien haittojen hyvittäminen pitäisi vastaajien enemmistön mukaan kohdistaa suhteessa tuloihin ja pienituloisille. Eli käyttää hyvitystoimia tuloerojen tasaamiseksi. Tämä eroaa esimerkiksi hallituksen nyt kaavailemista, kustannusten mukaan kohdennettavista energian hintatuista. Samalla se kuvastaa Suomessa tyypillistä ajatusta tuloerojen tasaamisen suuresta merkityksestä hyvinvointivaltion perustana.
Ilmastonmuutoksen epäilijät haastavat reilun siirtymän tavoitteet
Entä se reilun siirtymän haastaminen? Vastaajien parista nousi esiin yksi vastauksiltaan hieman poikkeava ryhmä: ne, jotka eivät olleet huolestuneita ilmastonmuutoksesta. Nämä vastaajat kokivat muita useammin ilmastotoimien haittaavan työllistymistä ja hyvinvointia. Samalla he eivät kuitenkaan kannattaneet näitä vaikutuksia hyvittäviä politiikkatoimia. Tulos antaa osviittaa siitä, että reilun siirtymän tavoite saada kaikki mukaan tai olla jättämättä ketään jälkeen ei välttämättä toimi tämän ryhmän osalta. Jos ei koe koko ilmastopolitiikkaa tarpeelliseksi, ei sen aiheuttamien mahdollisten haittavaikutusten hyvittäminen välttämättä auta tekemään ilmastopolitiikasta sen hyväksyttävämpää.
Tässä onkin ilmastopolitiikan hyväksyttävyyden tutkijoille haaste. Miten saada mukaan myös ne, joille ilmastonmuutos ei näyttäydy merkittävänä ongelmana, ja jotka ehkä juuri sen vuoksi kokevat ilmastotoimien aiheuttavan tarpeetonta haittaa? Vai tuudittaudutaanko vaan siihen, että aina löytyy erimielisiä? Voidaanko silloin vielä puhua reilusta ilmastopolitiikasta?
Lisätietoa tutkimuksesta:
- Tutkimusraportti perustuu 2035Legitimacy-hankkeessa loppukeväällä 2022 tehtyyn kyselytutkimukseen (n=1714), joka toteutettiin valtakunnallisena otoksena ja samalla kolmelle alueelle kohdistettuina alueotoksina. Alueet ovat 1) Pohjois-Pohjanmaa, 2) Etelä-Karjala, Kymenlaakso ja Porvoon seutu sekä 3) pääkaupunkiseutu.
- Kyselyn kohdeväestönä olivat 18–68-vuotiaat työvoimaan kuuluvat henkilöt, eli he, jotka ovat olleet joko töissä tai työttöminä työnhakijoina vähintään kuuden kuukauden ajan viimeisen vuoden aikana.
Tutustu tutkimusraporttiin:
Huttunen, Suvi; Tuovila, Sanja; Turunen, Anni; Järvelä, Marja; Kortetmäki, Teea (2022): Ilmastopolitiikka, työelämä ja reilu siirtymä – Työelämässä olevien suhtautuminen ilmastopolitiikan vaikutuksiin Suomessa, Suomen ympäristökeskuksen raportteja 42/2022
Kuva: Tapio Haaja