Julkaistu 30.6.2022
Teksti: Anni Turunen
Ilmastolakia täydentävä esitys, joka velvoittaisi kuntia tarttumaan entistä vahvemmin ilmastotyöhön, on parhaillaan lausuntokierroksella. Toivottavasti esitys saa kesälomakaudesta huolimatta runsaasti lausuntoja kuntatoimijoilta, jotta kuntien näkemykset saadaan huomioitua.
Kesän ajan lausuntokierroksella olevan ilmastolain esitysluonnoksen tavoitteena on vahvistaa kuntien ilmastotyötä, etenkin niissä kunnissa, joissa ilmastotyön suhteen ollaan vasta käynnistysvaiheessa. Esitys velvoittaisi kuntia laatimaan ilmastosuunnitelman, päivittämään sitä kerran valtuustokaudessa, asettamaan päästövähennystavoitteen ja päästövähennystoimet sekä seuraamaan suunnitelman toteutumista.
Haastattelimme yhdessä erikoistutkija Anu Lähteenmäki-Uutelan (SYKE) kanssa 18 kunnan ilmastoasiantuntijaa kuntien ilmastotyöstä ja kuntalaisten osallistamisesta keväällä 2022. Haastatteluissa asiantuntijat avasivat myös ajatuksiaan ja toiveitaan ilmastolain uudistuksesta.
Nykyinen lainsäädäntö ei tue kuntien ilmastotyötä
Kuntien ilmastoasiantuntijat kokevat, ettei nykyinen lainsäädäntö juurikaan ohjaa kunnan ilmastotyötä, vaan sitä motivoi omaehtoinen tarve ja halu. Kunnissa tunnistetaan lakeja, kuten maankäyttö- ja rakennuslaki, joilla on yhteyksiä kunnan ilmastotyöhön, mutta näiden ohjaavaa voimaa pidetään heikkona. Myöskään nykymuotoinen ilmastolaki ei sisällä velvoitteita kuntien ilmastotyölle.
Kunnat ovatkin ryhtyneet toteuttamaan ilmastotyötä omista lähtökohdistaan. Tämä on johtanut tilanteeseen, jossa ilmastotoimien taso ja toteutustapa vaihtelevat kuntien välillä. Lainsäädännölliseen ohjaukseen suhtaudutaan lähtökohtaisesti positiivisesti, vaikka haastatelluissa isommissakin ”edelläkävijäkunnissa” lainsäädäntö saattaa näyttäytyä epäselvänä kokonaisuutena.
Uudistuva ilmastolaki toivotetaan tervetulleeksi
Pääosin aineiston ilmastoasiantuntijat kokevat, että ilmastolain täydennysesitys tukisi kuntien ilmastotyötä. Se lisäisi tietoisuutta sekä tunnustaisi kuntien roolin ja sen, että käytännön ilmastotyö tehdään usein juuri kunnissa.
”Must se on tosi hyvä, et se on tajuttu, et se käytännön työ usein tehdään sit kunnissa, et kun EU-tasolla tai kansallisella tasolla tehdään jotain lupauksia, niin aika iso osa siitä työstä jää kuntien tehtäväksi tai kuntatasolla hoidettavaksi.”
Ilmastolaki, johon kuntien velvollisuudet olisi kirjattu, toimisi hyvänä selkänojana ilmastotyölle kunnissa, sillä se toisi sopivaa painetta resurssien löytämiseen. Tämä on ensiarvoisen tärkeää, sillä etenkin henkilöstön puute hidastaa kuntien ilmastotyötä. Resurssipulan lisäksi ilmastotyön isoimpia haasteita ovat haastattelujen perusteella ilmastotoimien poliittinen vastustus. Lain antama painoarvo ilmastotyölle olisikin tärkeää, jottei esimerkiksi kunnan toimialojen tai päättäjien kanssa tarvitse ”enää ruveta keskustelemaan siitä, et onks tää [ilmastotyö] nyt merkittävä vai ei”. Ilmastoasiantuntijat toivovat, että lakiin kirjattu kuntien rooli vähentää mahdollisuutta, että ilmastotoimet jäisivät kunnissa poliittisen vastustuksen takia tekemättä.
Pienet kunnat pidettävä mukana
Haastattelemamme kunnat edustavat pääosin isohkoja maakuntien keskuskuntia. Oman kunnan ilmastotyön ajatellaan näissä olevan jo sellaisella tasolla ja vaiheessa, ettei ilmastolain täydennysesitys tuo kunnalle juurikaan uusia tehtäviä päivitysten ja seurannan lisäksi. Ilmastolain täydennysesityksen toivotaankin huomioivan, että monet kunnat ovat ilmastotyössään jo pitkällä ja ettei ilmastolain uudistuksen myötä kuntiin tulisi esimerkiksi tuplaraportointia. Toisaalta joissain kunnissa ollaan hieman huolissaan siitä, että lakiuudistuksen myötä ”tulee taas lisää tavallaan asioita, mitkä pitää ottaa huomioon ja mitkä pitää osata”. Ilmastolakia pitäisikin tuoda enemmän esille esimerkiksi viestimällä kunnille tietopaketin muodossa.
Vaikka lakiuudistus ei juurikaan muuttaisi kunnan omaa toimintaa, nähdään tärkeäksi, että se kirittää kuntia, jotka eivät toistaiseksi ole aktivoituneet ilmastotyössä tai ovat vasta sen alussa. Tällaiset kunnat ovat yleensä väestömäärältään pieniä kuntia, joissa ei välttämättä ole samanlaisia resursseja toteuttaa päästövähennystoimia tai palkata henkilöstöä ilmastoasioihin.[1] Osa ilmastoasiantuntijoista toivoo, että ilmastotyössään vasta alussa olevat kunnat voisivat luoda ilmastosuunnitelmansa alkuun kevyemmällä, ei liian ohjaavalla prosessilla tai yhdessä alueen muiden kuntien kanssa.
Päästövähennystavoitteen suhteen haastateltavilta löytyy kahdenlaista näkemystä. Muutaman kunnan haastateltavat kokevat, ettei kaikille kunnille ja niiden ilmastosuunnitelmille tulisi asettaa samaa toimintamallia tai minimipäästövähennystavoitetta. Osa ilmastoasiantuntijoista taas toivoo, että ilmastosuunnitelman luomista ohjaisi minimitaso, jotta ilmastotyö saataisiin varmasti kaikissa kunnissa vaikuttavasti käyntiin.
Resurssit, toimien toteutus ja seuranta ovat mahdollisia kompastuskiviä
Haastatteluissa peräänkuulutetaan laajasti, että ilmastolain velvoitteille on varattava resursseja ja varmistettava, että kuntatyöntekijät osaavat vastata uudistuviin velvoitteisiin. Lakiehdotuksessa kunnille varattaisiin 2,8 miljoonan euron määräraha, ja valtionavustusta myönnettäisiin kunnille hakemusten pohjalta. Etenkin pienemmille kunnille on tarjottava rahoituksen hakemiseen tukea, sillä haastattelujen perusteella ulkoisen rahoituksen hakeminen voi olla hankalaa muun muassa henkilöstön vähyyden vuoksi.
Tärkeää on myös kiinnittää huomiota siihen, että ilmastosuunnitelman toimet todellakin toteutetaan ja niitä seurataan.
”Meilläkään ongelma ei kyllä oo mikään suunnitelmien puute, että kyl suunnitelmaa ja tiekarttaa ja ohjelmaa ja muuta on enemmän kun tarpeeksi. Et tietenkin jos se jotain sitten se suunnitelma niinkun ajaa myös [naurahtaa] toteuttamaan, niin sillonhan sillä voi olla vaikutusta, mutta totuushan on et suunnitelmiahan voi tehä niinkun vaikka ja kuinka.”
Ilmastopäästöjen sekä ilmastotoimien vaikutusten seurantaan on tärkeää panostaa, ja ilmastoasiantuntijat näkevät siinä olevan kunnissa vielä paljon kehitettävää. Tilanteessa, jossa käytössä on suhteellisen vähän resursseja, on tärkeää saada ne ohjattua vaikuttavimpiin toimiin. Tällä hetkellä tarkempi päästöjen seuranta ja päästövähennystoimien vaikuttavuuden arviointi on monessa kunnassa lähes mahdotonta. Esimerkiksi, jos kunnan CO2-raportti saadaan kerran vuodessa, tieto voi pahimmillaan olla yli puolitoista vuotta vanhaa.
Reilusti kohti hiilineutraaleja kuntia
On toivottavaa, että ilmastolakia täydentävä esitys saa kesälomakaudesta ja kuntien henkilöstön vähyydestä huolimatta runsaasti lausuntoja kuntatoimijoilta. Vaikka kuntien alueiden päästöistä vain osa syntyy kunnan omasta toiminnasta, on kunnilla iso mahdollisuus luoda ilmastoviisaampaa toimintaympäristöä tukemalla ja mahdollistamalla esimerkiksi kuntalaisten ja yritysten ilmastotyötä. Tämä on välttämätöntä, jotta päästövähennystavoitteet saavutetaan. Etenkin pienten ja ilmastotyötä vasta aloittelevien kuntien ääni on viimeistään tässä vaiheessa saatava kuuluville, jotta kunnille taataan riittävät ja tasapuoliset välineet ilmastotyön käynnistämiseen, toteuttamiseen, seurantaan ja osallistamiseen.
Lue lisää haastatteluiden sisällöstä:
Raportti: Kuntien ilmastoasiantuntijoiden näkemyksiä ilmastotyöstä, osallistamisesta ja lainsäädännöstä
Anni Turunen on tutkija Suomen ympäristökeskuksessa ja tekee väitöskirjaa Jyväskylän yliopistossa. 2035Legitimacy-hankkeessa Anni tutkii kansalaisten ilmastotoimijuutta kansalaisaktiivien, kuntien ja kansallisen ilmastopolitiikan näkökulmista sekä ilmastopolitiikan hyväksyttävyyttä ja koettuja työllisyys- ja hyvinvointivaikutuksia.
[1] Puurula ym. 2022. Kuntien ja maakuntien ilmastotyön tilanne 2021. Suomen Kuntaliitto. https://www.kuntaliitto.fi/julkaisut/2022/2172-kuntien-ja-maakuntien-ilmastotyon-tilanne-2021